Mainos

Antti Rinne: Maailman pelastamisella miljardituloihin

Maailman suurimmat ongelmat liittyvät ympäristön pilaantumiseen. Saastuneen ilman, veden ja maaperän ongelmat ovat käsin kosketeltavia – tai kurkussa tuntuvia – erityisesti nousevissa talouksissa.

Kaupungistumisen ja vaurastumisen myötä paisuvat miljoonakaupungit tuottavat valtaisan määrän jätettä, josta merkittävä osa päätyy mereen. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan maailman merten rannikoilla päätyy mereen jopa 8 miljoonaa tonnia muoviroskaa joka vuosi. On selvää, ettei näin voida jatkaa. Saasteet ja jätteet pilaavat elinympäristöjä niin ihmisiltä kuin muulta luonnolta.

Kyse on myös resurssien riittävyydestä. Luonnonvarat eivät ole ehtymättömiä. Huono kierrätysaste tarkoittaa yhä uusien raaka-ainevarantojen etsimisen ja hyödyntämisen tarvetta. Tämä on kallista verrattuna siihen, miten yksinkertaista ja edullista olisi ohjata jätteet kierrätykseen tai muuhun hyötykäyttöön.

Suomella on oma sarkansa kynnettävänä kestävämmän talouden rakentamisessa, jonka lisäksi korkealla tasolla oleva osaamisemme ympäristö- ja energiateknologiassa on jo nyt hyvä vientivaltti. Lisäksi myös kiertotalouden ajatus on saamassa Suomessa vauhtia alleen. Tätä kehityssuuntaa tulee nopeasti vahvistaa.

Kiertotaloudessa on kyse raaka-aineiden ns. suljetusta kierrosta, joka pyrkii luonnonvaroista tuotetun arvon maksimointiin. Tuotteet suunnitellaan jo alusta asti niin, että ne voidaan käytön jälkeen käyttää muodossa tai toisessa uudelleen. Jäte sellaisenaan lakkaa olemasta – siitä tulee uusien tuotteiden raaka-ainetta. Talous siirtyy samalla kertakäyttötuotteista kestävämpiin tuotteisiin, jossa liiketoiminnan arvo tulee tuotteen elinkaaren seurannasta, huollosta ja uudelleenkäytöstä. Ei myydäkään tuotetta kertakaupalla vaan jatkuvaa suhdetta asiakkaaseen.

Kiertotalouden mahdollisuudet ovat valtavia. Raaka-aineiden käytön tehostuessa kustannukset putoavat ja tuotteet nousevat arvoketjussa ylöspäin. Samalla jätteelle syntyy arvoa, jonka vuoksi sen hylkääminen luontoon ei enää ole taloudellisesti järkevä vaihtoehto. Sitran arvion mukaan Suomen talouden mahdollinen hyöty suljetummasta raaka-ainekierrosta liikkuu 2,5 miljardissa eurossa. Todellinen taloudellinen hyöty löytyy kuitenkin nousevilla markkinoilla, joilla ongelman suuruusluokka on monisatakertainen – ja joilla kysyntä kestävämmän talouden ratkaisuille kasvaa päivä päivältä huutavammaksi.

Kehittämällä Suomesta kiertotalouden pientä suurvaltaa voimme paitsi ottaa aseman edelläkävijämaana koko maailmassa, myös saada kipeästi kaivattua uusia vientituloja. Voisimme lähteä siitä, että julkisten rakennusten tulee lähtökohtaisesti täyttää vaativa energiatehokkuusvaatimus. Näin luodaan markkinoita uusien ratkaisujen kokeilemiselle ja kehittämiselle – ja saamme yrityksillemme referenssejä ulkomaankauppaansa. 

Ehkä voisimme suosia kilpailutuksissa innovatiivisia ratkaisuja pelkän hinnan sijaan? Voisimme varmistaa suomalaisen maatalouden kilpailukykyä ja suomalaisen ruuan mainetta maailman puhtaimpana, kun panostaisimme ravinteiden kierrätykseen. Muovipussit voisi korvata kestävillä, maatuvilla ja uudiskäyttöön kelpaavilla puupohjaisilla tuotteilla, joihin liittyvä osaaminen olisi vihreän kullan maan erityisosaamista?

Kun tähän omien markkinoiden kehittämiseen liitetään Suomen – ja alan yritysten – markkinointi kestävän kehityksen ja kiertotalouden esimerkkimaana, alkaa tapahtua myös ulkomaankaupassa. Suuntaamalla suomalaista tutkimusta ja tuotekehitystä korostuneesti näille aloille pysymme edellä muita. Tulevassa hallitusohjelmassa on tehtävä selkeä linjaus siitä, miten kiertotalouden idea leikkaa läpi koko talous- ja elinkeinopolitiikan kentän. Mallia voidaan hakea mm. Hollannista, jossa valtio on ottanut ison roolin toimijoiden kokoamisessa ja panostaa vahvasti eri alojen kehittämiseen kiertotalouden näkökulmasta. 

Kiertotalouden toimintaperiaatteet tulevat joka tapauksessa, ennemmin tai myöhemmin, lyömään läpi. Kyseessä tulee olemaan pakko, sillä nykyisellä menolla ihmiskunta ei voi jatkaa. Kyse on nyt siitä, haluammeko olla edelläkävijä ja muutoksen mahdollistaja vai vastahankainen perässähiihtäjä.

Todelliset voittajat kiertotalouden periaatteiden mukaisen yhteiskunnan noususta ovat tulevat sukupolvet ja luonto. Ekologisesti kestävämmän kasvumallin todellinen lupaus on nykyistä parempi, puhtaampi ja terveellisempi, monimuotoisuutensa säilyttänyt maapallo.


Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.