Mainos

Elinkeinopoliittinen strategia luotava yhteistyöllä

Uutiset kertovat Suomen elävän globalisaation uudessa vaiheessa, jossa erityisesti teollisuuden työpaikkojen pysymisestä Suomessa käydään taistelua. Nyt tuntuu siltä, että poliittisilta päättäjiltä tarvitaan uutta ja vahvempaa otetta kasvun eväiden luomiseksi.

Yritysten päätökset tehdään bisneksen ehdoin: markkinat ja työvoimakustannukset sekä asiakaskunnan läheisyys aiheuttavat työllisyyden näkökulmasta nyt huonoja päätöksiä. Yritysten toiminta ei siis rakennemuutoksen uudessa vaiheessa riitä, vaan tarvitaan uutta näkemystä kasvun aikaansaamiseksi.

Yhtä mieltä oltiin pitkään siitä, että tärkeintä on, että suunnittelu ja T&K pysyvät Suomessa, vaikka muu tuotteen valmistus hoidettaisiin muualla. Nyt kannattaa olla huolissaan kaiken osaamisen liputuksesta Suomesta pois. Suomi tarvitsee kipeästi uuden elinkeinopoliittisen strategian, joka ei synny pelkästään julkisella eikä pelkästään yksityisellä rahalla. - Tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

Kyse ei ole yritystuesta, sillä yritysten pitää osata tehdä menestyvä bisneksensä ihan itse. Kyse on siitä, että Suomeen pitää luoda uusi alusta menestyvälle liiketoiminnalle.

***

Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea investointeja - kotimaisia ja ulkomaisia. Ilman investointeja ei synny työpaikkoja. Ilman korkeaa työllisyysastetta ei hyvinvointia kyetä rahoittamaan eikä pitämään nykyistä työeläkejärjestelmää hengissä. Investointien lisäksi valtiovallan ja yritysten tulee panostaa uusiin markkinoihin ja suomalaisten tuotteiden viennin parantamiseen.

Investoinnit ja vienti eivät nekään vielä riitä, vaan Suomen pitää arvioida koulutuksen ja osaamisen kehittämistä uudella tavalla. Ongelma ei ole niinkään koulutusjärjestelmässä kuin työssä olevien ihmisten osaamistason kehittämisessä. Suomella, yrityksillä ja ihmisillä ei ole tulevaisuudessa varaa siihen, että palkansaajilla on riittämätön koulutus. Työn ja osaamisen tulee muodostaa liitto, jossa osaamisen kehittäminen on osa bisnes-strategiaa.

Osaaja ei ole tyhjän päällä, vaikka hän kohtaisi työttömyyden. Ei-osaajan kohtalo huolestuttaa. Osaaja on motivoitunut työhönsä ja valmis tekemään pidempiä työuria. Itse asiassa osaamistason nousulla vastataan tuottavuuden nousun vaatimukseen ja samalla työurien pidentämiseen.

Osaaminen haastaa koulutusjärjestelmän siinä, että Suomi ei menesty vain tutkintojen suorittamisesta. Täällä tarvitaan oppilaitosten kykyä suuntautua työelämälähtöiseen koulutukseen uusilla malleilla.

Vastuu osaamisesta kuuluu kaikille. Jos yhteiskunta huolehtii, että yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa ja niillä on yhteiskunnan varoilla koulutettua työvoimaa käytössään, yrityksillä on vastuu palkollisistaan ja näiden osaamisen turvaamisesta. Suomeen ei mahdu sellaista ajattelua, että vain osaan henkilöstöstä kannattaa panostaa ja toinen osa jätetään kehityksen ulkopuolella. Globaali kilpailu ei saa merkitä tällaisen ajattelutavan leviämistä. Tietysti myös yksilöllä on oma vastuunsa osaamisensa kehittämisestä.

***

Palkansaajien esittämä kolmen päivän koulutus on vilpitön idea osaamisen vahvistamiseksi. Sinänsä se ei mihinkään riitä, mutta hyvin toteutettuna se toisi uusia ihmisiä oppimisvaatimuksen piiriin. Kokonaisuudessaan työn ja osaamisen liitto tulisi olla työmarkkinajärjestöjen agendalla korkealle sijoitettuna. - Toivottavasti kevään neuvotteluissa kyky tehdä järkeviä ratkaisuja voittaa.

Muutoinkin elinkeinopoliittisen strategian läpiviemiseen edellyttää yhteistä näkemystä eikä riitelyä ja vastakkain asettelua.

Suomella on kaikki eväät menestyä. Mutta menestystarina pitää tehdä kaikille suomalaisille ja kaikkien vaikuttajien tulee siihen sitoutua. Myös globaalissa kilpailussa.

Mikko Mäenpää

STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.