Mainos

Ennakoivaan hyvinvointiin

Kustannukset hyvinvointia ennakoivaan politiikkaan ja ennaltaehkäisyyn ovat investointeja tulevaisuuteen. Hoitojonojen purkaminen on siten sekä inhimillisesti, että taloudellisesti hyvä ratkaisu, kirjoittaa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

Voiko hyvinvointia mitata numeroissa? Voiko sitä mitata lääkekustannusten kasvulukuina, ikääntyvien hoitotarpeen arvioina vai kenties keskipalkkojen nousuun viittaamalla? Vai kertooko hyvinvoinnin tasosta matka lähimpään terveyskeskukseen, jonon pituus toimeentulotukiluukulle tai erityisopettajien lisääntyvät työpaikkailmoitukset sanomalehtien sivuilla? Vastaus kaikkiin on kyllä ja ei. Luvut viestivät meille merkittävistä kansakunnan hyvinvoinnissa kytevistä muutoksista, mutta toisaalta ne eivät kerro mitään syistä, jotka muutoksia saavat aikaan. Tässä asettelussa piilee nykyisen hyvinvointipolitiikkamme heikko lenkki ja tulevaisuuden hyvinvoinnin turvaamisen pahin este.

Tänä päivänä erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikassa paneudutaan enemmän seurauksien korjaamiseen kuin vaikutusketjujen alkupisteisiin. Valitettavasti ennakoivista toimista myös supistetaan herkimmin tiukan taloudenhoidon aikana. Rajallisten resurssien aikana keskitytään vain ydintehtäviin. Jonkinlaisen ylimenokauden ajan se on ymmärrettävää, mutta pitkällä aikavälillä tämä politiikka ei kuitenkaan toimi.

Pitkät hoitojonot täytyy purkaa. Hoitojonojen purkamisessa on kyse kertaluontoisesta panostuksesta, investoinnista ihmisten hyvinvointiin. Pitkällä tähtäimellä kaikki on kuitenkin hoidettava kuntoon. Hyvissä ajoin asioihin puuttuminen parantaa ihmisten elämänlaatua ja estää sairauksien pahenemisen jonotusaikana. Tästä seuraa vielä suuremmat kustannukset yhteiskunnalle. Hoitojonojen purkaminen on siten sekä inhimillisesti, että taloudellisesti kestävä ratkaisu.

Tulevaisuuden hyvinvointi varmistetaan ennakoivaa näkökulmaa käyttäen; terveyden edistämisellä, ennaltaehkäisyllä, turvallisen ympäristön rakentamisella - tunnistamalla riskit, puuttumalla varhain ja turvaamalla resurssit.

Missä piilevät riskit, mihin tulee puuttua, mitä on ennalta ehkäistävä? Jotkut syy-seuraus-suhteet ovat näkyvämpiä kuin toiset. Hyvinvointiamme uhkaavat niin kansantaudit, sosiaalinen syrjäytyminen, työttömyys kuin ympäristöuhatkin - harvinainen pandemia voi muodostua yllättävän suureksi riskiksi. Mutta erityistä huomiota meidän tulee kiinnittää niihin väestöryhmiin, joiden muutoksensietokyky on kaikkein heikoin: lapsiin, vammaisiin, vanhuksiin, etnisiin vähemmistöihin, työttömiin sekä paljon sairastaviin.

Esimerkiksi koulujen pihojen rakentamisella tai kevyen liikenteen väylien lisäämisellä kannustetaan aikuisia ja lapsia luonnolliseen liikuntaan. Vahvistamalla neuvolatyön osaamista ja toisaalla työelämän pelisääntöjä tarkistamalla tuetaan vanhemmuutta ja voidaan helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista. Merkitys on suuri lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyssä. Toisaalta marraskuun alun tapahtumat Ranskassa herättivät poliitikot kysymään myös Suomessa, kuinka tällaiseen tilanteeseen on jouduttu ja kuinka vastaavalta voidaan täällä välttyä. Huolehtimalla riittävän ajoissa kotouttamisesta ja kielikoulutuksesta maahanmuuttajat saadaan kiinnittymään paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Ennakoiva ote hyvinvointipolitiikkaan edellyttää reipasta muutosta asenteissa. On löydyttävä poliittista tahtoa nähdä pitkälle tulevaisuuteen sekä ymmärrystä ja osaamista sosiaalisten ja terveydellisten ilmiöiden vaikutusketjuista, jotka yleensä ulottuvat hallinnollisesta näkökulmasta katsoen kauas rajojensa ulkopuolelle. Esimerkiksi toimeentulo, asuminen, perhesuhteet ja työssä jaksaminen ovat hyvinvointimme rakennuspalikoita, mutta vaikutuksensa on myös mm. puhtaalla ja turvallisella ympäristöllä, ravinnolla, liikuntamahdollisuuksilla, medialla ja mainonnalla, kulttuurilla sekä osallistumisen mahdollisuuksilla. Poikkihallinnollisuus on ennakoivan näkökulman avainsana. Valtioneuvoston kanslian tuore selvitys kertoo ikävä kyllä kuitenkin poikkihallinnollisen päätöksenteon olevan ainakin tällä hallituksella pahassa vastatuulessa, erityisesti mitä tulee budjettipäätöksiin.

Hyvinvoinnin ennakointi merkitsee resurssien uudelleen kohdentamista. Esimerkiksi kansanterveystyö on ennaltaehkäisyn ja terveyden edistämisen kannalta avainasemassa. Silti, vaikka kansanterveyslakia uudistettiin eduskunnassa kuluvana syksynä, lain määrittelemään työhön ei hallitukselta liiennyt lisää rahaa. Ennaltaehkäisyn takia talousarvion loppusummaa ei kuitenkaan tarvitse kasvattaa, vaan painopisteitä muuttaa. Tässä jos missä mitataan yhteistä tahtoa. Kustannukset hyvinvointia ennakoivaan politiikkaan ja ennaltaehkäisyyn ovat investointeja tulevaisuuteen.

Jyrki Katainen, puheenjohtaja Kansallinen kokoomus

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.