Mainos

EU:n perustuslain uusi tuleminen

EU-tutkija Teija Tiilikaisen mukaan Euroopan unioni voi nyt paremmin kuin pitkään aikaan ja perustuslakisopimusta uudistetaan vahvassa yhteisymmärryksessä.

Kun vuonna 2004 allekirjoitettu EU:n perustuslakisopimus sai epäluottamuslauseen Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksessä, se julistettiin monella taholla kuolleeksi. Tätä sanomaa välitettiin myös Suomessa. Jyrkimmissä arvioissa koko EU:n katsottiin vajonneen syvään kriisiin, jonka ennakoitiin merkitsevän jopa koko integraation tuloa tiensä päähän.

EU-kriitikoiden pettymykseksi unioni voi kuitenkin nyt paremmin kuin pitkään aikaan. Jäsenmaiden välillä vallitsee vahva yhteisymmärrys siitä, että useimmat perustuslakisopimukseen sisältyvistä uudistuksista ovat välttämättömiä unionin legitimiteetin ja toimintakyvyn kannalta. Saksa on puheenjohtajamaana tehnyt paljon työtä yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi niistä yksityiskohdista, joiden puitteissa perustuslakisopimuksen sisältöä juhannuksena järjestettävässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa ryhdyttäisiin viemään eteenpäin. Tavoitteena on aikataulu, jonka pohjalta EU-järjestelmään tehtävät muutokset voisivat astua voimaan jo ennen vuoden 2009 europarlamenttivaaleja.

Miltä uudistettu perustuslakisopimus siis näyttää ja onko Suomelle luvassa voitto vai tappio tässä suhteessa? Suomi piti perustuslakisopimusta valmisteltaessa tärkeänä kaikkia niitä toimia, joita sopimus sisälsi EU-järjestelmän yksinkertaistamiseksi ja selkeyttämiseksi. Koko perustuslakisopimuksen rakenne oli tällainen toimi samoin kuin ne monet muutokset yhtä hyvin unionin oikeudellisessa kuin poliittisessakin järjestelmässä, jotka se piti sisällään. Nyt näyttäisi siltä, että EU:n sopimusjärjestelmän kokonaisvaltaisesta uudistamisesta joudutaan luopumaan. Tämä on harmillista, sillä juuri tämä uudistus olisi pitkällä tähtäimellä ollut varsin hyödyllinen sekä unionin toiminnan tehostamisen että sen paremman hahmottamisen kannalta.

Kaikkia unionin selkeyttä ja avoimuutta lisääviä toimia ei kuitenkaan automaattisesti ole menetetty tämän myötä, ja siksikin Suomen intresseissä on varmistaa, että perustuslakisopimuksen muu varsinainen sisältö voidaan mahdollisimman laajalti saattaa voimaan.

Jos näin tapahtuu, niin luvassa on varsin vahva askel eteenpäin unionin selkeyttämisen ja demokratisoimisen suuntaan. Määräenemmistöpäätöksentekoa lisätään monella politiikka-alueella ja unionin ulkosuhteiden hoitoa vahvistetaan ja kehitetään johdonmukaisemmaksi. Unionin demokraattisia rakenteita vahvistetaan ja sen toiminnan avoimuutta lisätään. Unionin tehtäviä lujitetaan lisäksi monella politiikka-alueella, kuten oikeus- ja sisäasioissa ja yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

Mikäli näin tapahtuu – ja perustuslakisopimuksen sisällöstä kyetään pitämään kiinni lähinnä sen rakenteen kustannuksella – voidaan perustuslakiremontille asetettujen tavoitteiden suomalaisestakin näkökulmasta katsoa toteutuvan melko hyvin. EU:n sopimusjärjestelmä jää kuitenkin sekavaksi ja pirstaleiseksi, joten sen asian korjaamiseen olisi pyrittävä seuraavissa sopimusmuutoksissa.

Suomen kannalta on sen sijaan ongelmallista, jos perustuslakisopimuksen sisällöstä tässä yhteydessä lähdetään toteuttamaan vain huomattavasti kapeampaa osaa. Tällöin voi katsoa suurimman osan perustuslakisopimuksen meidän kannaltamme hyödyllisimmästä sisällöstä jäävän toteutumatta. Ongelmallista on myös se, jos perustuslakisopimukseen sisältyneitä unionin vallanjakoa koskevia määräyksiä ryhdytään tässä yhteydessä vaatimaan uuteen uskoon. EU:n vallanjaosta on käyty enemmän tai vähemmän jatkuvia neuvotteluja kaksikymmentä vuotta, mitä ei millään tavoin voi pitää järkevänä unionin toiminnan kannalta. Perustuslakisopimuksen oli määrä vakauttaa tämä tilanne luomalla pidempikestoiset ratkaisut, joihin kaikki 27 jäsenmaata jo myöntyivät sopimuksen allekirjoittamalla.

Perustuslakisopimukseen kohdistui paljon aiheettomia pelkoja ja sen unionille hyödyllinen sisältö näytti monessa maassa jäävän kansalaisille melko hämäräksi. Tästä on otettava opiksi, kun muutosprosessi nyt lähtee uudelleen etenemään.

Teija Tiilikainen, EU-tutkija

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.