Mainos

Eurooppalainen ay-liike tarvitsee Suomea

STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan Euroopan Unioni on vaipunut taloudelliseen ja poliittiseen lamaan. Suomi on Mäenpään mielestä Eurooppalaisessa ay-kentässä esimerkkimaa.

Suomi on par´aikaa toista kertaa EU:n puheenjohtajamaa. Edellisestä kerrasta jäsenvaltioiden määrä on kasvanut kymmenellä ja vuosituhannen vaihteen optimismi on vaihtunut unionin syvään poliittiseen ja taloudelliseen taantumaan. EU:ssa on pidetty runsaan vuoden jatkunutta tuumaustaukoa, joka heijastuu myös Suomen puheenjohtajuuden toimintaedellytyksiin.

Suomella on selkeä ohjelma puheenjohtajuuskauttaan varten, mutta suurissa poliittisissa kysymyksissä hallituksemme on valinnut maltillisen roolin. Keskeisen poliittisen ongelman - perustuslakiuudistuksen -osalta pidämme prosessia yllä, mutta jätämme poliittiset avaukset niille tuleville puheenjohtajamaille, joilla on sellaisiin realistisia mahdollisuuksia.

Vaikka puheenjohtajuuskauteemme ei sattuisikaan yhtään näyttävää poliittista läpimurtoa, on se silti varsin mielenkiintoinen. Eurooppalaisen ay-liikkeen piirissä Suomea pidetään edistyksellisenä maana, joka on oman sopimus- ja neuvottelujärjestelmänsä ja kolmikantaisen valmistelunsa myötä kehittänyt työelämää, mutta tukenut samalla yritystemme kilpailuedellytyksiä maailmanmarkkinoilla.

Nopea nousu viime vuosikymmenen lamasta monien kilpailukykyvertailujen kärkimaaksi on huomattu myös eurooppalaisessa ay-liikkeessä. Mutkaton ja tehokas työmarkkinamallimme on osa yhteiskunnallista ja taloudellista menestystarinaa, jolla olemme jättäneet lamavuodet taakse.

Samanaikaisesti on Suomessa eduskuntavaalien lähestyessä alettu keskustella kolmikannan ja parlamentarismin välisestä suhteesta. Debatin teema on vanha ja tuttu: vievätkö työmarkkinajärjestöt valtaa poliittiselta järjestelmältä, syrjäyttääkö kolmikantainen valmistelu virallisen lainsäädäntökoneiston ja menettääkö eduskunta valtansa. Tässä tilanteessa on tärkeä muistaa kolmikannan ja konsensuksen merkitys lamasta irtautumisen ja uuden nousun edesauttajana. Vähintään yhtä tärkeää on huomata kolmikannan rooli globalisaation vaikutusten tasoittajana ja yhtenä kansallisen menestyksen työkaluna.

Suomalaisten palkansaajajärjestöjen tavoite on tuoda omaa työmarkkinamalliamme esille puheenjohtajuuskauden aikana. Samalla pyrimme tarjoamaan eurooppalaiselle ay-liikkeelle hyvän toimintaympäristön työelämän asioiden edistämiseksi. Palkansaajajärjestöjen eurooppalainen keskusjärjestö EAY pääsee tavallaan osalliseksi järjestelmäämme, kun sen johtajat tapaavat suomalaisia työnantajia ja ministereitä EU:n asialistaan liittyvissä kysymyksissä.

Eurooppalainen ay-liike tarvitsee Suomen kaltaisia maita, joissa työmarkkinasuhteet ovat kunnossa ja joiden kautta voidaan eurooppalaiseen keskusteluun tuoda uusia ajatuksia työmarkkina- ja talouspolitiikan kehittämiseksi. Perinteisten työelämän kehittämisen ja sosiaalisen Euroopan tavoitteiden ohella on EAY nostanut investoinnit ja innovaatiopolitiikan esiin myös työmarkkinakysymyksenä.

Viimeksi EAY:n pääsihteeri John Monks puhui tästä teemasta syyskuun alussa Helsingissä kokoontuneessa EU:n valtiovarainministereiden kokouksessa. Monks oli erityisesti huolissaan tutkimukseen ja tuotekehittelyyn sekä innovaatiotoimintaan kohdistuvista investoinneista, kun pääomia ohjaavat nopeiden voittojen tavoittelu ja siitä johtuva lyhytnäköisyys. Monksin puheenvuoron tekee merkittäväksi myös se, että koskaan aiemmin ei EAY:n pääsihteeriä ole kutsuttu talousministereiden neuvoston kokouksiin.

Puheenjohtajuuskauden yksittäisistä tapahtumista eniten latausta sisältyy lokakuun 20. päivä Lahdessa järjestettävään epäviralliseen sosiaalihuippukokoukseen, jota EU:n komissio ajoi voimakkaasti puheenjohtajuuskautemme ohjelmaan. Kokousta edeltää puheenjohtajamaiden kolmikon – niin sanotun troikan – kolmikantainen huippukokous, josta pyritään välittämään työmarkkinajärjestöjen viestiä varsinaiseen sosiaalihuippukokoukseen. Kokouksen asialistaa ei ole vielä vahvistettu, mutta teemat liittyvät globalisaation työmarkkinavaikutuksiin, työelämän joustoihin ja työntekijöiden aseman turvaamiseen.

Kolmikantahuippukokous on hyvä esimerkki eurooppalaisesta tavasta hoitaa työelämän asioita. EU:ssa työmarkkinajärjestöillä on oleellisesti vahvempi asema kuin muilla mantereilla. Erityisen selvästi eron huomasi syyskuun alussa Helsingissä järjestetyssä ASEM-huippukokouksessa. Meille tyypillinen yhteistyö on useimmissa Aasian valtioissa täysin vierasta.

Eurooppalainen ay-liike ja EU:n työministerit saivat tehdä tosissaan töitä, että huippukokouksen päätelmiin saatiin edes maininta työmarkkinakysymysten asemasta EU:n ja Aasian suhteissa. Toivottavasti se on päänavaus, joka ajan oloon johtaa globalisaatioon liittyvien epäluulojen ja ongelmien vähenemiseen.

Mikko Mäenpää STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.