Mainos

Hallituksen lupaukset naisille

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kritisoi hallitusta naisnäkökulman unohtamisesta. Siimeksen mukaan sukupuolivaikutuksia ei ole otettu huomioon mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa.

Vuosi vaihtuu ylihuomenna. Pohjoinen naapurimaamme Norja aloittaa uuden vuotensa hienolla tavalla: maassa astuu vuoden vaihteessa voimaan laki, joka määrää sukupuolikiintiöt norjalaisten pörssiyhtiöiden hallituksiin.

Norjan laki on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Sen säätäminen sai alkunsa Norjassa joitakin vuosia sitten käynnistyneestä kiintiökeskustelusta. Norjan keskustelun erikoisuus oli se, että sen käynnisti viisikymppinen konservatiivinen mies eli maan silloinen teollisuusministeri.

Kun naisten puolesta puhui konservatiivinen mies, asiat etenivät nopeasti ja laki saatiin aikaan norjalaisen elinkeinoelämän nihkeistä asenteista huolimatta. Suomen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen tuskin kykenisi vastaavaan! Mutta Suomen hallituksessa ei tietysti tasa-arvolaista ja kiintiöistä välitetä paljon muutenkaan.

* * *

Suomen nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että keskeisten yhteiskunnallisten uudistusten sukupuolivaikutukset arvioidaan. Samaa vaatii myös Vanhasen hallituksen ohjelma. Suomessa on siitä huolimatta käynnistetty kaksi merkittävää yhteiskunnallista uudistusta ilman, että sanaa sukupuoli on edes mainittu.

Uudistuksista toinen on vuoden alussa voimaan tuleva laki matalapalkkatuesta. Toinen on parhaillaan työn alla oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus.

* * *

Molemmat uudistukset ovat naisten kannalta tärkeitä.

Tärkeys johtuu siitä, että valtaosa matalapalkkaisista työntekijöistä on naisia. Ja siitä, että myös kuntien työntehtävät ovat pääosin naisvaltaisia ja useimmiten matalapalkkaisia. Lisäksi naisten työssäkäynnin edellytykset riippuvat hyvin vahvasti kunnallisesta palveluverkosta eli siitä, että niin koulut, neuvolat, päiväkodit, sairaalat kuin vanhustenhuoltokin toimivat kunnolla.

Etenkin työn alla olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on siis kyse naisten elinolojen kannalta varsin mittavasta uudistuksesta. Sen valmistelu on kuitenkin ollut tähän asti täysin sukupuolisokea. Siltä osin uudistus onkin ollut viime viikkoina etenkin naisjärjestöjen hampaissa.

Naisjärjestöjen esittämään kritiikkiin ei ole kuitenkaan hallituksen puolelta vastattu. Vastattaisiinko kritiikkiin sitten, jos keskustelun käynnistäisi joku konservatiivinen mies tai miesjärjestö?

* * *

Norjan tapaisten naiskiintiöiden saaminen suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksiin on silkkaa utopiaa. Mutta nykyisten tasa-arvosäännösten noudattamisen pitäisi siitä huolimatta olla arkipäivää myös Suomessa. Karu todellisuus on se, että ne eivät ole.

Suomen konservatiiviselta kauppa- ja teollisuusministeriltä lienee turha odottaa naisten asemaa parantavia avauksia. Mutta voisiko niitä saada uuden vuoden puolella pääministeri Vanhaselta tai edes hallituksen nykyisenä tasa-arvoministerinä toimivalta Tuula Haataiselta?

* * *

Uuden vuoden kunniaksi hallituksen olisi syytä herätä. Yhteiskunnallisiin uudistuksiin liittyviä lupauksia voisi joskus antaa myös naisille. Ja annetut lupaukset voisi myös pitää.

Edellinen tasa-arvoministeri Mönkäre lupasi viime helmikuussa, että hallituksen matalapalkkamallin sukupuolivaikutukset arvioidaan ennen lain voimaan tuloa. Lupauksesta huolimatta niin ei tapahtunut.

Toivon, että sama piittaamattomuus ei käy toteen myös vaikutuksiltaan matalapalkkamallia monta kertaa mittavamman kunta- ja palvelurakenneuudistuksen kohdalla.

Vasemmistoliiton pj. Suvi-Anne Siimes

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.