Mainos

Hallitus yhtä mieltä sopeutuksesta

Hallitus kokoontui tiistaina strategiaistuntoon, jossa käsiteltiin Suomen julkisen talouden tilannetta. Hallituksen tavoitteena on laittaa valtiontalous sellaiseen kuntoon, että voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Kyse on hyvinvointipalveluiden turvaamisesta.

Lyhyellä aikavälillä ongelmamme on nopea velkaantumisvauhti. Suomi uhkaa velkaantua lähivuosina kuuden–seitsemän miljardin euron vuosittaista vauhtia. Mitä suuremmaksi velkataakka kasvaa, sitä suurempi osa valtion tuloista joudutaan käyttämään valtionvelan korkojen maksamiseen. Velkataakan kasvaessa myös korkotaso nousee. Jos tätä kehitystä ei katkaista, valtion velkaantuminen muuttuu krooniseksi vaivaksi.

Pitkällä aikavälillä Suomen julkista taloutta rasittaa kestävyysvaje. Tulomme eivät nykymenolla riitä kattamaan menoja. Väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee rajusti seuraavien 20 vuoden aikana. Samalla kun palveluiden tarve ja maksuun tulevien eläkkeiden määrä kasvaa, verotulojen kasvu hiipuu. Kestävyysvaje on noin kymmenen miljardin euron luokkaa.

Hallituksella on yhtenäinen linja siitä, miten näihin haasteisiin vastataan. Tämä linja kirjattiin kesällä hallitusohjelmaan.

Pitkän aikavälin kestävyysvajeen umpeen kurominen edellyttää rakenteellisia uudistuksia. Tarvitsemme nopeampaa talouskasvua, korkeampaa työllisyysastetta ja julkisen sektorin tuottavuutta parantavia uudistuksia.

Suomi tarvitsee ennen kaikkea vahvaa kasvuun tähtäävää yrittäjyyttä. Keskellä talouden rakennemuutosta suomalaisia korkeaan osaamiseen ja maailmanluokan innovaatioihin perustuvia yrityksiä on kannustettava kasvamaan ja kansainvälistymään. Nämä panostukset kasvuun ovat pitkän aikavälin satsauksia. Niiden vaikutukset nähdään vasta vuosien päästä.

Hallitus lyö pitkän aikavälin toimia lukkoon maaliskuun kehysriihessä. Päätöksillä vauhditetaan kasvua, tuetaan suomalaista yrittäjyyttä, pidennetään työuria ja uudistetaan julkisia palveluita.

Laajat rakenteelliset uudistukset ja talouskasvun vahvistaminen ovat pitkän aikavälin hyvinvointimme kannalta ensisijaisen tärkeitä, mutta ne eivät ratkaise valtion lyhyen aikavälin velkaantumisongelmaa. Osa rakenneratkaisuista vaikuttaa julkiseen talouteen toden teolla vasta kymmenen–kahdenkymmenen vuoden päästä.

Hallitus on sopinut ohjelmassaan, että vuonna 2015 valtion velkasuhde on käännetty laskuun ja valtiontalouden alijäämä painettu alle yhteen prosenttiin BKT:sta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen – siis velkakierteen katkaiseminen – edellyttää tuntuvaa valtion menojen ja tulojen sopeutusta jo maaliskuun kehysriihessä.

Rakenteelliset toimet, jotka vaikuttavat kehyksiin jo vuonna 2015, vähentävät tarvetta perinteiselle vero- ja menosopeutukselle. Rakenteellisilla toimilla voidaan samanaikaisesti sekä vähentää velkaantumista että tukea talouskasvua ja työllisyyttä. Rakenteellisten toimien jälkeen vero- ja menosopeutusta tehdään riittävästi, jotta vuonna 2015 pääsemme velkasuhteen ja alijäämän osalta sille tasolle, johon hallitusohjelmassa on sitouduttu. Hallitus on täysin yksimielinen siitä, että hallitusohjelmaa noudatetaan tässäkin asiassa.

Osa kehysriihessä sovittavista rakenteellisista toimista purkaa myös pidemmän aikavälin kestävyysvajetta ja luo edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille.

Maaliskuun kehyspäätös rakennetaan valtiovarainministeriön uusimpien talousennusteiden pohjalta. Valtiovarainministeriön joulukuun talouslukujen perusteella velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää noin 3,5 miljardin ja alijäämän painaminen yhteen prosenttiin BKT:sta noin 5 miljardin euron nopeavaikutteisia rakenne-, vero- ja menotoimia. Vaikka arvio tarkentuu maaliskuun puolivälissä, mittaluokka tulee kokonaisuudessaan pysymään samana.

Hallituksen työkalupakissa rakenteelliset toimet ovat ensisijaisia. Päätökset, jotka vähentävät velkaantumista jo vuoden 2015 tasolla, ovat nyt ensiarvoisen tärkeitä. Tarvitsemme erityisesti uutta kasvua luovia ja työllisyyttä vahvistavia, nopeavaikutteisia toimia. Niiden lisäksi myös veronkorotukset ja menoleikkaukset ovat välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamiseksi. Nämä toimet valitaan niin, että ne mahdollisimman vähän haittaavat kasvua ja työllisyyttä.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.