Mainos

Harhainen kuva?

Osallistuin alkuviikosta Brysselissä eurooppalaisen ay-liikkeen kokoukseen. Siellä käytiin keskustelua maailmaa kohdanneesta talouskriisistä. Keskustelua väritti pelko ja huoli siitä, mitä taantuma aiheuttaa tavalliselle kansalaiselle: kasvavaa työttömyyttä, sosiaaliturvan leikkauksia ja muutoinkin kasvavaa epävarmuutta.

Keskustelussa kriisi oli käsin kosketeltavissa. Poliittiselta päättäjältä vaadittiin huomattavasti nykyistä vahvempaa elvytysotetta, Euroopan unionilta tiukempaa koordinoitua politiikkaa ja keskusteluyhteyttä palkansaajien, työnantajien ja poliittisen päättäjän välillä.

Sama tilanne siis on päällä meillä kuin muuallakin Euroopassa. Konkreettisina kauhuskenaarioina käytiin läpi Islantia, Irlantia ja Latviaa, mutta ei hyvältä näytä muissakaan EU-maissa.

Suomessa keskustelu ei näyttäydy niin kriisivoittoisena. Mediat toki kertovat huonoja uutisia irtisanomisista ja lomautuksista. Päivittäin talousennusteet vain huononevat. Jollakin tavalla kuitenkin tuntuu siitä, että taantuma tai kriisi tiedostetaan vasta, kun se sattuu omalle kohdalle. Elintaso on Suomessa monilla kuitenkin niin hyvä, että omassa taloudessa ei kriisiä synny ennen kuin työpaikka menee alta. Irtisanotuilla, työttömillä ja lomautetuilla kriisi iskee heti. Tämä voi luoda yhteiskuntaan harhaisen kuvan kokonaistilanteesta.

Viime ennusteet kertovat jopa viiden prosentin bruttokansantuotteen supistumisesta ja yli 9 prosentin työttömyydestä. Vaikka jotkut näkevät jo valoa tunnelin päässä, monet varautuvat vielä syvenevään kriisiin.

***

EU on ollut aktiivinen elvytyspaketin rakentamisessa. Valitettavaa on, että elvytys ja rahoitusmarkkinoiden valvonta jakaa USA:n ja EU:n politiikkoja. Kahdesta tärkeästä asiasta ei löydy yhteistä käsikirjoitusta ja tämä on talouskriisin hallinnan kannalta mielestäni erittäin huono merkki. USA:lla ja EU:lla voisi olla uuden rakentamisessa ja elvytyksessä merkittävä rooli.

***

Globaali talouskriisi on yllättänyt nopeudellaan niin kuin yllätti globalisaatio muutoinkin. Suomessa herättiin myös kriisitietoisuuteen hitaasti. Ensimmäinen viesti oli se, että kriisi on USA:ssa. Huomio liittyi siihen, että Euroopassa on pankkeja, joihin tilanne vaikuttaa, mutta Suomessa pankkijärjestelmä on kunnossa. Pikkuhiljaa kävi ilmi taantuman luonne: globaali talous ehkäisee yritysten viennin ja tilanne heijastuu sisämarkkinoille. Nyt olemme tilanteessa jossa huonot uutiset leviävät kulovalkean tavoin.

Kriisissä kaikki ovat oppineet myös sen, että talousjärjestelmä – markkinatalous - on herkkä ja haavoittuvainen. Epäluottamuksen leviäminen tuhoaa kaiken. Kun vielä sijoitustoiminnasta monesti puuttuu läpinäkyvyys, eli asiat tehdään verhon takana ja rahoitusjärjestelmältä on puuttunut kansainvälinen valvonta, järjestelmä on yliherkkä.

Toinen huomio liittyy mikrotasolle eli yrityksiin. Aina ei muisteta sitä, että kaikki yritystoiminta on toimivan rahoitusjärjestelmän varassa. Yritysten arki elää lainan varassa. Yritykset elävät rahoituslaitoksen kanssa kuin kädestä suuhun. Eivät pelkästään investoinnit uuteen vaan arkibisnes toimii koko ajan lainan varassa. Siksi kriisissä yritysten lainansaannin turvaaminen on kaiken a ja o.

Olennaista on nyt kaikkialla tehokas työpaikkoja synnyttävä elvytys, työllisyyttä ja ostovoimaa tukeva työmarkkinakierros, rahoitus- ja sijoitusjärjestelmän parempi valvonta sekä idea uudesta kasvusta ja Suomen uudesta menestystarinasta.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.