Mainos

Harmaa talous

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma esittää uusia keinoja harmaan talouden torjuntaan. Hänen mukaansa keskusrikospoliisin projektiyksikön toiminta voitaisiin vakinaistaa.

Harmaa talous aiheuttaa kansantaloudellemme vuosittain suuret menetykset. On arvioitu, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden vuotuinen määrä rahassa mitattuna olisi noin viisi miljardia euroa. Keskeinen osa harmaata taloutta on ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvät väärinkäytökset.

Alueellisesti ongelma on suurin pääkaupunkiseudulla. Yhteyksiä täältä on etenkin Baltian maihin, mutta myös laajemmalle. Alakohtaisesti suurimmat harmaan talouden keskittymät ovat rakennus- ja ravintolatoiminnassa. Yhä useammin kyse on ammattimaisesta toiminnasta, jolla on yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Tehdyn selvityksen mukaan niin sanotun piilotyöllisyyden osuus rakennusalalla saattaisi pahimmillaan olla jopa 12 prosenttia koko alan työvoimasta eli noin 20 000 henkilötyövuotta. Jokainen voi ymmärtää, millaiset menetykset tämä aiheuttaa kansantaloudellemme. Iso osa verotuotoista jää saamatta, ja toisaalta rehelliset yritykset ja veronmaksajat maksavat myös tämän puuttuvan summan.

Harmaan talouden ja erityisesti ulkomaisen talousrikollisuuden toiminnan ehkäisemiseksi on parhaillaan selvitettävänä useita lisäkeinoja. Yksi merkittävimmistä talousrikollisuuden torjuntakeinoista on keskusrikospoliisin yhteyteen viime vuonna perustettu projektiyksikkö, jonka tehtävänä on tutkia ja paljastaa pimeän työvoiman käyttöä Suomessa. Yksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä niin työmarkkinajärjestöjen, elinkeinoelämän kuin paikallispoliisin kanssa.

Ensimmäiset kaksi vuotta ovat osoittaneet yksikön tarpeellisuuden ja tehokkuuden. Yksikkö on hoitanut jo lyhyessä ajassa useita juttuja ja lisää paljastuksia on odotettavissa. Esimerkiksi tämän vuoden marraskuussa yksikkö sai tutkittavaksi rakennusalan erittäin laajan niin sanotun kuittikauppajutun pääkaupunkiseudulla.

Myös työsuojelupiirit ovat tämän vuoden aikana saaneet uusia virkoja, jotka on kohdennettu nimenomaan ulkomaisen työvoiman valvontaan. Tämäkin satsaus on toiminut, sillä työsuojelutarkastajat ovat tehneet keskusrikospoliisille lukuisia ilmoituksia laittomasta toiminnasta.

Oleellinen osa harmaan talouden torjuntaa tehdään ammattiyhdistysliikkeessä, jonka intressissä on tietenkin se, että Suomessa tehdään työtä paitsi lakien myös voimassa olevien työehtosopimusten mukaan ja muun muassa työsuojelumääräyksiä noudattaen. Rakennusliiton toimitsijoiden tekemät työmaatarkastukset ovat paljastaneet monia epäkohtia rakennustyömailla, mutta ikävä kyllä myös suuren määrän laittoman työvoiman käyttöä.

Hallitus antoi tämän vuoden budjettiin 2,8 miljoonaa euroa harmaan talouden torjuntaan tarkoitettua lisärahoitusta. Kuten keskusrikospoliisin yhteydessä toimiva projektiyksikkö on osoittanut, valtion panostus rikollisuuden torjuntaan kannattaa. Tämän vuoden aikana poliisi on jäljittänyt ja saanut takaisin rikoshyötyä ennätykselliset 43 miljoonaa euroa.

Vaikka tulokset harmaan talouden ja muun talousrikollisuuden torjunnassa ovat olleet hyviä, tarvitsemme vielä uusia tehokkaita keinoja ongelman kitkemiseksi. Näitä voisivat olla muun muassa kulunvalvonnan tehostaminen rakennustyömailla, lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtojen parempi valvonta, liiketoimintakiellossa olevien henkilöiden tehokkaampi seuranta ja ulkomaisten yritysten saattaminen Suomen ennakkoperintärekisteriin.

Yksi pohdinnassa ollut keino on käännetty arvonlisäverovelvollisuus, erityisesti rakennusalalla. Se voisi paremmin varmistaa arvonlisäveron tilittämisen valtiolle. Asiaan voidaan ottaa paremmin kantaa, kun Verohallituksen virkatyö on valmistunut.

Järkevältä tuntuisi, että harmaan talouden tutkinta ja valvonta vakinaistettaisiin. Tällä hetkellä keskusrikospoliisin projektiyksikön on sovittu toimivan vuoden 2008 loppuun. Koska tulokset, joista jo mainitsin, ovat olleet hyviä, saattaisi olla järkevää, että toiminta vakinaistettaisiin ja rikoshyötyjä saataisiin entistä enemmän takaisin valtiolle.

Eero Heinäluoma, SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.