Mainos

Hei äijät - kuka puolustaa Suomen friidua?

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää korostaa tasa-arvon merkitystä. Hän ihmettelee, miksi muissa Pohjoismaissa monien naisvaltaisten alojen tai julkisen sektorin palkat ovat parempia kuin Suomessa.

Minut valittiin Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtajaksi syksyllä 1999. Valinnan jälkeen joku ihmetteli, mikä on miesten ja naisten suhde STTK:ssa ja miksi naiset valitsevat miehen. Vastasin suunnilleen niin, että tasa-arvon ajaminen ei ole sukupuolesta kiinni.

- Jos miehet sanovat hyväksymästään naisesta, että se on "hyvä jätkä", niin kai minä valinnan tehneiden mielestä olen "hyvä friidu".

Miesten ja naisten välistä palkkauksellista tasa-arvoa on toteutettu Suomessa tupojen naispalkkaerillä. Naispalkkaerät eivät ole olleet suuruudeltaan riittäviä, mutta ne ovat kuitenkin hillinneet palkkaerojen repeämistä miesten ja naisten välillä. Tehokkaampi keino tasa-arvon toteuttamiseen ovat tehtävien vaativuuteen perustuvat palkkausjärjestelmät, joilla epäkohtia saadaan tehokkaasti oikaistua. Edellyttäen, että tehtävät osataan ja halutaan arvioida oikein.

STTK sai lobattua Anneli Jäätteenmäen (kesk) hallitusohjelmaan samapalkkaisuusohjelman, johon Vanhasen ykköshallituksen aikana kaikki työmarkkinaosapuolet ja puolueet ovat sitoutuneet. Tavoitteena on miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventaminen viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Monien mielestä vaatimaton, mutta työmarkkinarealismia tuntevien mielestä tosi kova tavoite. Toteutuessaan se edellyttää, että joka vuosi tästä eteenpäin naisten palkat nousevat yli puoli prosenttiyksikköä vuodessa miehiä enemmän! Koska aloitetaan?

Vaaleja ennen tasa-arvo eli kulta-aikaa. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) ja varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila (kesk) vetivät korkean tason samapalkkaisuusryhmää. Seminaareja pidettiin ja odotukset nousivat. Samaan aikaan julkisuudessa ruvettiin puhumaan terveydenhuollon resursseista, työvoimapulasta ja hoitajien palkkatasosta. Media nosti kierroksia ja eduskuntavaalien lähestyessä puhuttiin naisten palkoista ja erityisesti terveydenhuollon hoitohenkilöstön palkkatasosta. Kokoomus lanseerasi ulos idean tasa-arvotuposta. Lopulta kaikki puolueet olivat ennen vaaleja tasan sitä mieltä, että nyt on aika tehdä jotakin!

Kaiken tietävät sanovat, että poliitikkojen ei pidä sotkeutua työmarkkina-asioihin. Itse olen sitä mieltä, että yksityisellä sektorilla markkinat ja työehtoneuvottelut määrittelevät palkkatason. Julkisella sektorilla markkinamekanismin tilalla on poliittinen päättäjä, joka linjauksillaan määrittelee julkisen sektorin työn arvostuksen. Tietenkin poliittisen päättäjän tahto on ratkaisevan olennainen, jos tasa-arvoa tahdotaan julkisella sektorilla edistää!

Onko suomalaisen yhteiskunnan arvoissa tarkistamisen varaa? Kaikki sanovat arvostavansa julkisen sektorin työtä ja kaikki ovat huolissaan resursseista. Miksi muissa Pohjoismaissa monien naisvaltaisten alojen tai julkisen sektorin palkat ovat parempia kuin Suomessa? Sotien jälkeinen Suomi rakennettiin teollisuuden menestyksen varaan. Tämän vuoksi meillä on aina arvostettu teollisuuden, erityisesti vientiteollisuuden miesvaltaisten alojen työtä!

Hei äijät! Tasa-arvo on aikuisten oikeasti tärkeä juttu. Nyt ei naisia unohdeta! Hallitus ei voi välttää vastuutaan vaalilupauksista. Muiden ei tule katsoa tilannetta kateellisina. Jostakin julkisen sektorin työn aliarvostuksen korjaaminen on aloitettava. Kaikkea ei voi hoitaa kerralla. Koko julkisen sektorin palkkakilpailukyky on Suomen tulevaisuuden kannalta iso asia.

Hei äijät! Friiduja ei jätetä!

Mikko Mäenpää, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.