Mainos

Heinäluoma: Hallituksen kannattaisi kutsua Ihalainen apuun

Sdp:n kansanedustaja ja entinen puhemies Eero Heinäluoma katsoo, että laajan yhteiskuntasopimuksen tavoitteesta ei pitäisi antaa periksi. Heinäluoma arvioi MTV:n blogikirjoituksessa, että pitkäaikainen SAK:n puheenjohtaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen voisi olla henkilö, joka selvitysmiehenä onnistuisi synnyttämään tasapuolisen yhteiskuntasopimuksen.

Sipilä kertoi viime torstaina yhteiskuntasopimusneuvotteluiden kariutuneen. Tarkalleen ottaen kyseessä ei kuitenkaan ollut yhteiskuntasopimuksen kaatuminen, sillä tällainen laaja sopimus ei ollut edes keskustelujen kohteena.

Yhteiskuntasopimuksen ajatus on matkalla muuttunut moneen kertaan. Vielä ennen vaaleja Keskustan puheenjohtaja tavoitteli laajaa yhteiskuntasopimusta, joka olisi koskenut niin perinteisiä työmarkkinajärjestöjä kuin yrittäjiä ja viljelijöitäkin. Miksi sinällään kannatettava ajatus laajasta yhteiskuntasopimuksesta kaatui ja muuttui perinteiseksi työmarkkinaratkaisuksi, on edelleen arvoitus. Laajaan yhteisymmärrykseen pitäisi vaikeissa oloissa kaikin voimin pyrkiä.

Mitä sitten kaatui? Torstaina kaatui päätös aloittaa neuvottelut syksyllä 2016 ja alkuvuodesta 2017 umpeutuvien liittosopimusten uusimisesta. Kyseessä oli hyvin erikoinen konstruktio. Vuoden mittainen tuponeuvottelukierros, jolla olisi ollut yksi nimeltä lausuttu tavoite: viiden prosentin työvoimakustannusten alentaminen. Tämä oli keskusteluissa täsmentynyt työajan pidentämiseksi sadalla tunnilla ilman palkanmaksua.

Työajan pidentäminen sai osakseen paljon kritiikkiä, niin palkansaajilta, työtä nyt vailla olevilta kuin tutkijoiltakin. Korkean työttömyyden oloissa ajatus työajan pidentämisestä ja ilmaistyöstä ei kuulosta kovin toimivalta. Puhumattakaan siitä, miten tasapuolisesti tällainen ratkaisu kohtelisi eri palkansaajaryhmiä. Saisivatko 0-sopimuksella työskentelevät tai osa-aikaiset koskaan luvattuja lisätunteja, vai jäisikö heille palkkioksi vain tuntipalkan alennus? Tai miten lisätunteja tekisivät ne toimihenkilöt, jotka jo nyt tekevät ylipitkää päivää, tai vievät läppärinsä kotiin ja jatkavat työntekoa kotona?

Laajaa yhteiskuntasopimusta kuitenkin tarvitaan. Tässä keskustelussa pitäisi olla mukana palkansaajien ja työnantajien edustajien lisäksi opiskelijoiden, pienyrittäjien, työttömien, viljelijöiden ja eläkeläisten edustajat. Kaikkien ryhmien näkemykset ja ideat pitäisi ottaa vakavasti ja muilla tulisi olla aito valmius niiden hyödyntämiseen. SDP:n puheenjohtaja Rinteen ehdotukset laajasta neuvottelupohjasta kannattaisi ottaa vakavasti, vaikka ne tulevatkin oppositiosta.

Yhteiskuntasopimuksen tavoitteen pitäisi olla työvoimakustannusten alentamista avarampi ja kokoavampi. Sellainen yhdistävä tavoite on työllisyyden tuntuva lisäys. Toimiva esimerkki löytyy lähihistoriastamme. Presidentti Martti Ahtisaari asetti aikonaan Matti Pekkasen työllisyystyöryhmän, joka muutti ajattelua niin etujärjestöjen keskuudessa kuin koko maassakin. Tulosta syntyi. Asetettiin tavoite työttömyyden puolittamisesta ja sen ympärille syntyi laaja kansallinen yhteisymmärrys.

Karvaatkin lääkkeet ovat helpommat hyväksyä, jos suuri tavoite paremmasta työllisyydestä on yhteinen ja todellinen. 1990-luvulla pääomaveron korotus oli tapa, jolla hyväosaiset olivat talkoissa mukana. Kaikkia taas koskivat julkisen talouden 16 miljardin markan säästöt.

Matti Pekkasen persoona ja työryhmän luottamusta herättävä kokoonpano olivat tärkeässä asemassa. Tällaista luottamusta kaivataan nytkin.

Pitkäaikainen SAK:n puheenjohtaja, viime kauden työministeri Lauri Ihalainen on sellainen persoona, joka voisi onnistua keräämään kokoon laajan ja tasapuolisen paketin, aidon yhteiskuntasopimuksen. Sipilän hallituksen kannattaisikin kutsua nyt Lauri Ihalainen apuun ja käyttää hänen osaamistaan vaikka selvitysmiehenä. Aikaa on, sillä tärkeässä roolissa olevaan ensi vuoden budjetin kiinni lyöntiin on vielä yli kolme kuukautta. Seuraavaan työmarkkinakierroksen taas on aikaa yli vuosi.

Ja jos hallitus kokee, ettei se voi asiassa tehdä uusia aloitteita, hallitus voi aina keskustella presidentin kanssa. Presidentti Niinistöhän on eri tavoin matkan varrella ilmaissut halunsa hallituksen auttamiseen myös kotimaan asioissa.

Nyt ei ole aika antaa periksi eikä aika kansakuntaa jakavaan politiikkaan. Sanelulla Suomi ei rakennu, vaan tasapuoliselta yhteistyöllä. Tavoite yhteiskuntasopimuksesta on edelleen oikea.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.