Mainos

Joukkuepeli on Keskustankin vahvuus

"Taipuu vaan ei taitu", sanotaan Kainuun maakuntakukasta kanervasta - ja sama pätee Suomen Keskustaan myös näiden eduskuntavaalien valossa. Turpiin tuli niin että tuntui. Samalla vaalitulos oli selkeydessään niin vastaansanomaton, ettei yksityiskohdissa jossittelulle jää sijaa.

Keskusta on aina ollut hyvin moni-ilmeinen kansanliike. Monissa asioissa saamme tiukimmat kahakat aikaan ihan keskenämme. Politiikassa helppo tapa ylittää uutiskynnys on haukkua omia. Näissä vaaleissa puolueen linjan äänekäs arvostelu ei kuitenkaan saavuttanut äänestäjien vahvaa tukea.

Keskustan vaalituloksessa näkee hyvin puolueen yleisen menestyksen merkityksen myös yksittäisen ehdokkaan kannalta. Keskustanimiä ei ääniharavien joukossa montaa ole. Se osoittaa, että jollei puolueelle ole nostetta, on sitä yksittäisen ehdokkaankaan vaikea saada. Omalla menestyksellä tekee vaalien jälkeen aika vähän ilman yhteistä menestystä.

Vaalitulokseen sisältyy äänestäjien muistutus siitä, että politiikka on joukkuepeliä. Äänestäjät näkevät puolueen yhtenä joukkueena, ja hyvään menestykseen kantaa onnistunut ja saumaton joukkuepeli. Tässä työssä Keskustallakin on vielä parannettavaa.

Vaalit menivät historiallisen huonosti, mutta Keskusta ei aio häipyä hiljalleen auringonlaskun myötä horisonttiin. Vaalituloksen syitä on tarkkaan pohdittava. Varmasti on niin, että kyky herkistyä erilaisten asioiden painoarvolle on päässyt itse kullakin heikentymään. Jotkut asiat ovat ihmisten arkipäivässä paljon suurempia, kuin miltä ne päätöksentekohuoneissa näyttävät. Nämä periaatteellisesti merkittävät asiat pitää oppia erottamaan paremmin.

Kykyä kuunnella pitää kehittää. Politiikalla pitäisi pystyä vastaamaan ihmisten tarpeisiin nykyistä paremmin. Haasteena on, että läheskään kaikkia ongelmiksi koettuja asioita ei pystytä poliittisin päätöksin muuksi muuttamaan. Esimerkiksi monien reuna-alueiden tyhjentymiskehitykseen ei kaksituhattaluvulla pure kekkoslaisinkaan lääke.

Keskusta kohtasi vaalikentillä sen, että kahdeksan hallitusvuotta on tehnyt meistä tinkimättömiä realisteja. Mahdottomia ei luvattu. Ja toisaalta: politiikan sanotaan olevan mahdollisuuksien taidetta. Tämä taiteilijan sielu meidän on kaivettava itsestämme paremmin esiin.

Keskustalle on tilaa ja tarvetta. Politiikkamme jatko ei suinkaan ole kaupunkiin vai maaseudulle –valinta. Keskustan pitää entistä vahvemmin edustaa suvaitsevaa sivistysliikettä, uniikkia yhdistelmää vähäosaisista huolehtimista ja yritteliäisyyteen kannustamista - niitä kivijalkoja, joiden varassa kansanliike on toiminut jo toistasataa vuotta.

Sain itse vaalikentillä havaita, että vantaalaisia ja kajaanilaisia kiinnostavat pitkälti samat arkipäivän asiat: esimerkiksi toimeentulo, palvelut ja liikenneyhteyksien toimivuus. Enemmän on yhdistäviä kuin erottavia tekijöitä. Keskustan on katsottava silmiin sitä tosiasiaa, että jos puolueella on yli miljoonan äänestäjän ja 56 kansanedustajan alueella kolme edustajaa, suurimman puolueen asemasta on vaikea haaveilla.

Ei mitään niin huonoa, ettei jotain hyvääkin. Oppositioasema antaa Keskustalle mahdollisuuden keskittyä oman talon kuntoon laittamiseen. Vaalitulos pakottaa tekemään kipeitäkin järkiratkaisuja, jotka mahdollistavat entistä tehokkaamman resurssien käytön tulevan menestyksen rakentamiseksi.

Tärkeintä on kuitenkin isänmaan asioiden edistäminen. Ja sitä Keskusta aikoo tehdä oppositiostakin käsin.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.