Mainos

Joulunalusloppukiri

Näin aatonaattoon mennessä valtaosa jouluvalmisteluista on tehty. Helsingin katukuvasta päätellen joulukuusia on viety koteihin ja pitopöytiinkin varattu monenlaista herkkua. Joulu etenee perinteisin menoin - tänä vuonna eteläisessä Suomessa poikkeuksellisen runsaslumisena.

Myös politiikka rauhoittuu Jouluksi. Sitä tosin edeltää kiihkeä loppuvuoden jakso. Kaikki asiat, tai ainakin monet, pitää saada valmiiksi kaksi kertaa vuodessa: jouluna ja juhannuksena.

Politiikassa pätee sama periaate kuin monilla muillakin aloilla. Määräajat, dead linet, saavat liikettä aikaan. Se on näkynyt erityisen hyvin tänä syksynä, kun vaalikauden lopun häämöttäessä hallitus on suoltanut eduskuntaan lakiesityksen ja selonteon poikineen. Parlamentissa piisaa töitä pitkälle kevättalveen saakka.

Eilen päästiin neuvottelutulokseen myös perustuslain uudistamisen suunnasta. Muutokset ovat maltillisia ja vahvistavat perustuslain parlamentaarista suuntaa.

Vaikka tämän vaalikauden lakiesitykset on nyt annettu ja ensi vuoden budjetti hyväksytty, politiikka ei jää alkutalveksi tyhjäkäynnille. Päinvastoin, vaikea eurooppalainen taloustilanne ja lähestyvät vaalit pitävät huolen siitä, että debatissa tulee väriä piisaamaan.

Suomelle rohkaisevan jouluviestin antoivat tuoreimmat työllisyystilastot: työttömyys väheni koko maassa, eniten Etelä-Pohjanmaalla. Rohkaisevin uutinen oli se, että nuorten työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt vuodentakaisesta. Myönteinen kehitys osoittaa kiistattomasti, että hallituksen elvytyspolitiikka onnistui tärkeimmässä tavoitteessaan. Ero 90-luvun alkuun on selvä ja myönteinen.

Elvytyksellä on kuitenkin hintansa, ja se on valtion velkaantuminen. Taloustaantumassa valtio otti riskiä kansalaisten puolesta, mutta nyt edessä on nyörien kiristäminen. Vaalikeskustelun tärkein aihe on, millä tavalla muuttuvan väestörakenteen Suomi saa myös talouden kestävälle pohjalle.

Se ei ole helppo yhtälö kenellekään, mutta nimenomaan niistä ratkaisuista kansalaisten kannattaisi olla kiinnostuneita.

Veroreseptejä kuultiin alkuviikosta, kun Hetemäen verotyöryhmä julkaisi ehdotuksensa verotuksen muutosten suunnaksi. Työryhmä on tehnyt ison työn, mutta jo verotuksen peruslähtökohdista pitää keskustella. Onko verotus ensisijassa tai pelkästään talouspolitiikan väline?

Verotuksella on Suomessa myös merkittävä sosiaalinen ulottuvuus. Suomi on ollut ja on melko tasaisten tuloerojen maa, ja verotuksella on siinä oma roolinsa. Nykyisessä tilanteessa verotuksen sosiaalista oikeudenmukaisuutta vahvistavaa roolia on syytä pikemminkin vahvistaa kuin heikentää. Siksi ehdotettu siirtymä kohti välillistä verotusta olisi erityisen ongelmallinen.

Tutkimusten mukaan tärkeimpiä suomalaisten äänestyspäätökseen vaikuttavia kysymyksiä ovat puolueiden kannanotot työttömyyteen, ympäristönsuojeluun ja euromaiden velkakriisiin. On ilahduttavaa, että vaaliuurnilla todelliset asiakysymykset ohittavat lööppien mielikuvat. Se tukee pitkäjänteistä ja vastuullista asioidenhoitoa päiväperhostelun sijaan.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.