Mainos

Kasvua ja säästämistä

Euroopassa keskustelu säästötoimien ja talouskasvun suhteesta käy kuumana. Monessa puheenvuorossa on asetettu vastakkain talouden tasapainotus ja kasvupolitiikka. Tällainen vastakkainasettelu ei vastaa todellisuutta, monestakaan syystä.

Kaikille pitäisi olla selvää, että säästöt, kilpailukykyä edistävät rakenteelliset uudistukset ja muut kasvua tukevat toimet kulkevat käsi kädessä. Korviaan myöten velkaantuneen Euroopan linja ei voi olla: ”lisää velkaa, lisää julkisia menoja”. Se tie on kuljettu monissa maissa loppuun ja ylikin.

Suomessa on valittu linja, jossa säästöt ja kasvu käyvät rinnakkain. Olen käyttänyt siitä nimeä ”growsterity”. On tasapainotettu julkista taloutta ja samaan aikaan panostettu uusiin investointeihin, kasvuyrityksiin sekä tutkimukseen ja kehitykseen. Tämä on tuottanut tulosta: kasvu on nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin ja velkaantuminen paremmassa kurissa.

Ylivoimaisesti suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Euroopan tasolla pk-yritykset ovat synnyttäneet jopa 85 prosenttia uusista työpaikoista viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomessa olemmekin valinneet linjan, jolla kannustetaan erityisesti suomalaisia kasvuyrityksiä. Kehysriihessä hallitus päätti ottaa käyttöön kasvuyrittäjyyden kannustimia, t&k-menojen verokannustimen ja mahdollisuuden korotettuihin poistoihin investointien lisäämiseksi.

Euroopassa on ollut koko ajan selvää, että talouden tasapainotuksen lisäksi on luotava eväitä uudelle kasvulle. Akuutti kriisinhoito on vain vienyt valitettavan paljon energiaa. Kasvuasiat ovat kuitenkin olleet esimerkiksi Eurooppa-neuvoston ykkösaiheena koko alkuvuoden.

Euromaat ja useat muut EU-maat sitoutuivat vuosi sitten kasvua ja kilpailukykyä parantavaan Euro plus –sopimukseen. Sopimuksen tavoite on edistää kilpailukykyä, parantaa työllisyyttä, kohentaa julkisen talouden kestävyyttä ja vahvistaa rahoitusjärjestelmän vakautta eri maissa. Komissio arvioi jäsenmaiden edistymistä kilpailukyvyn ja kasvun vahvistamisessa ja antaa tässä kuussa suosituksia toimenpiteistä. Nämä ehdotukset ovat Eurooppa-neuvoston arvioitavana kesäkuussa.

EU:lla on myös voimassa tälle vuosikymmenelle hyväksytty kasvustrategia ”Eurooppa 2020”, jossa on keinoja niin työttömyyden torjuntaan, vihreän kasvun aikaansaamiseen, tutkimus- ja kehitysmenojen parempaan käyttöön kuin köyhyyden vähentämiseenkin.

Euroopan kasvustrategioissa ongelmana on usein ollut se, ettei sitoumuksista ole pidetty kiinni. Ideat ovat olleet lennokkaita, mutta toteutus on ontunut. Jatkossa tämän on muututtava. Kriisin myötä jäsenmaat ovat talousasioissa enemmän ja enemmän samassa veneessä, jolloin pitää olla rohkeutta puuttua kavereidenkin asioihin. Vertaispainetta ja erilaisia sanktioita pitää myös hyödyntää parhaan mukaan.

Pyörää ei siis kannata keksiä uudestaan. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Suomi olisi edelleen valmis tukemaan kaikkia toimia, joilla vahvistetaan talouskasvua ja luodaan uusia työpaikkoja Euroopassa.

Erityisen tärkeää on, että talouskurisäännöistä pidetään kiinni. Luottamus on ehdoton edellytys kasvulle. Luottamuksen vahvistaminen edellyttää edelleen julkisen talouden tasapainottamista monissa EU-maissa.

Olemme huolellisella valmistelulla saaneet Eurooppaan tiukemmat talouskurisäännöt. Ne on hyväksytty, eikä niiden avaaminen voi tulla kyseeseen. Kyse on koko euroalueen uskottavuudesta. Talouskuri on sitä paitsi erottamaton osa talousunionin toimintaa. Yhteinen raha vaatii yhteisiä taloussääntöjä.

Eurooppa 2020 -kasvustrategian pohjalta voi hahmotella joitain keskeisiä suuntia, joista uutta talouskasvua on löydettävissä. Ensinnäkin jäsenvaltioiden on välttämätöntä tehdä tärkeitä rakenteellisia uudistuksia, jotta kilpailukyky palautuu. Työmarkkinoita ja elinkeinoja tulee vapauttaa. Julkista hallintoa täytyy tehostaa. Työuria on pidennettävä. Jäsenmaissa tulee myös lisätä järkeviä, kasvua tukevia investointeja, panostaa koulutukseen ja tutkimukseen ja purkaa turhaa sääntelyä.

EU-tasolla on myös paljon tehtävää. Sisämarkkinoiden toimintaa tehostamalla ja edelleen kehittämällä voidaan saada aikaan merkittävää kasvua. Palveluiden sisämarkkinoissa on vielä paljon tehtävää, kokonaan poissaolollaan loistavista EU:n digitaalisista sisämarkkinoista puhumattakaan. Vapaakauppaa tulee myös edistää ponnekkaasti. Tässä EU:lla on paljon annettavaa. Kauppasuhteita tulee syventää kaikkien keskeisten kauppakumppaneiden kanssa. Protektionismiin ei saa sortua.

Se on ainakin selvää, että uusia kasvun eväitä tarvitaan. Kovin helppoja nämä ratkaisut eivät ole, mutta onneksi EU on aina pystynyt parhaisiin suorituksiinsa kriisiaikoina. Keskustelu on käynnistynyt Euroopassa lupaavasti ja uskon, että eurooppalaisilla on rohkeutta tarvittavien päätösten tekemiseen.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.