Mainos

Katse pohjoiseen

Itä- ja Pohjois-Suomi-työryhmä luovutti strategiamietintönsä keskiviikkona työ- ja elinkeinoministeri Häkämiehelle. Mietinnön keskeinen sanoma on se, että Itä- ja Pohjois-suomi on mahdollisuuksia täynnä, joista hyötyy koko Suomi.

Perinteisestihän Itä- ja Pohjois-Suomi on nähty riutuvana korkean työttömyyden alueena, joka on tullut toimeen vain tukien avulla. ”Hyvähän teidän on siellä elellä, kun tukiaisilla eletään” totesi erään etelä - suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja alkuviikosta kun hänet tapasin. Todellisuus ja tulevaisuus ovat kuitenkin aivan jotain muuta. Itse muutin Lappiin runsaat kolme vuotta sitten ja silmäni ovat auenneet useimmissa asioissa aivan uuteen asentoon.

Nyt julkistetussa strategiassa nähdään Itä- ja Pohjois-Suomessa olevan mahdollisuuksia jopa koko maan talouden veturiksi. Tarvitaan uutta asennetta kehittämiseen ja katseen kääntämistä peruutuspeilistä tulevaisuuteen.

Alueen mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää lisäpanostuksia, sekä rahallisia, henkisiä että organisatorisia. Liikenneyhteyksiä on parannettava, kattavaa palveluverkkoa kehitettävä, osaavasta työvoimasta on jo nyt pulaa, kielitaitoa on parannettava erityisesti ruotsin, norjan ja venäjänkielet ovat tärkeitä maailmankielten rinnalla, verkostoitumistaitoja on kehitettävä, yhteistyökulttuurin oppiminen myös yli rajojen on välttämätöntä. Lista on pitkä. Mutta, talouskriisin keskelläkin ja kestävyysvajeen puristaessa, kannattaa investoida kasvumahdollisuuksien toteuttamiseen.

Me suomalaiset olemme arktinen kansakunta. 60. leveyspiirin pohjoispuolella, jolle alueelle koko Suomi kuuluu, asuu noin 17 miljoonaa ihmistä, siis koko maailmassa. Tuon alueen asukkaista meitä suomalaisia on joka kolmas. Pohjoisten alueiden kehitys koskettaa siis meitä enemmän kuin ketään muita maailmassa. Lähtökohtaisesti meistä on kehityksen myötä kasvanut arktisen osaamisen kansakunta, mutta meidän on oltava siinä vielä parempia. Arktisten olosuhteiden osaamisen on oltava läpikäypä teema ajattelussamme.

Teknologisen kehittymisen myötä ja myös ilmastonmuutoksen seurauksena katseet ovat maailmanmitassakin kääntyneet pohjoiseen. Arktinen alue luonnonvaroineen ja ilmastonmuutoksen muuttamien uusien merikuljetusreittien myötä kiinnostaa ja houkuttelee satojen miljardien investointeja lähivuosikymmeninä. Eurooppa haikailee pohjoisen perään eteläisen Euroopan painiskellessa megaluokan talousongelmien kanssa. Suomessa katseet ovat toivorikkaasti kääntyneet pohjoiseen.

Pohjoisen Suomen kasvumahdollisuudet perustuvat suurelta osin luonnonvarojen hyödyntämiseen ja luontoarvojen tuotteistamiseen. Metsät, malmit ja mineraalit, matkailu, kylmäosaaminen, kaikkien hyödyntäminen rasittaa herkkää luontoa, jos asiat hoidetaan huonosti. Luontoarvojen huomioiminen on siksi ensi arvoisen tärkeää. Ympäristölupalainsäädäntöä on selkeytettävä, luparesursseja lisättävä ja laatua parannettava. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on entistä tärkeämmässä roolissa.

Pohjoisen tasapainoisen kehittämisen näkökulmasta on myös erittäin tärkeätä, että eri elinkeinot, matkailu ja muut palveluelinkeinot, sekä kaivos- ja muut teolliset elinkeinot voivat elää rinnakkain. Olennaista on tällöin elinkaariajattelu, mikä on eri elinkeinojen merkitys pitkällä aikavälillä vuosikymmenten päähän arvioituna.

Pohjoisen menestys voidaan rakentaa vain maailmaluokan osaamisella. Siksi strategiatyöryhmä esittääkin osaamisen vahvistamista jo nyt muotoutumassa olevissa yliopistoympäristöissä, kaivosala Oulussa, terveyden- ja hyvinvoinnin palveluratkaisut Kuopiossa ja Oulussa, uudet puutuotteet Joensuussa, arktinen olosuhdeosaaminen Rovaniemellä. Se merkitsee myös käytännön osaajien kouluttamista lähellä toiminta-alueita.

Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat harvaanasuttuja ja väestö ikääntymässä. Nämäkin asiat voidaan kääntää voitoksi. Hajautetuista ja älykkäistä ratkaisuista on kehitettävissä kilpailuetu, jopa vientituote. Energiahuoltoa voidaan ja pitää rakentaa hyödyntämään paikallisia omia energialähteitä, kilpailukykyisesti ja myös ekologisesti. Digitaalisia palveluja voidaan kehittä niin yritystoimintaan, terveydenhuoltoon kuin muihinkin palveluihin. Suomessa on kaikki edellytykset olla tämän kehityksen kärjessä maailmanlaajuisesti. Hallintoa kannattaa hajasijoittaa, toimintoperusteisesti.

Kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää toimivia liikenne ja tietoliikenneyhteyksiä. Tietoliikenneyhteydet saadaan toimiviksi vain EU- ja valtionrahoituksella. Muut menettelyt ovat näpertelyä, joka kuluttaa voimavaroja ja edistyy hitaasti.

Logistiikka on kehityksen selkäranka. Logistiikkaa on katsottava laajasti ja en-nakkoluulottomasti. Logistiikkaketjun runkona ovat tulevaisuudessa yhteys Jää-merelle ja pitkälle kehitetyt Pohjanlahden satamat. Salla-Kantalahti-radan rakentaminen on nopein ja halvin tapa saada yhteys Jäämeren satamaan. Tästä asiasta on syytä pikaisesti käynnistää poliittisen tason neuvottelut Suomen ja Venäjän välillä. Asiasta vallitsee yksimielisyys myös Kuolan alueen poliittisen johdon kanssa.

Liikenneväylien rakentaminen vastaamaan jo lähitulevaisuuden kuljetustarpeita edellyttää uusia rahoitusmuotoja. Valtion kehysbudjetoinnin raamit ovat aivan liian ahdas ja hidas väylä.

Haasteita on Itä- ja Pohjois-Suomessa paljon. Mutta niin on myös mahdollisuuksia, pitkälle tulevaisuuteen.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.