Mainos

Kesän paras uutinen

Alkuviikosta kerrottiin työttömyyden vähentyneen edelleen. Se oli kesän paras uutinen talouspolitiikan saralta, kirjoittaa Arto Ojala.

Yhden kuukauden tilastohavainnoista ei yleensä pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Nyt voi kuitenkin selvästi sanoa, että alkuviikon tilastotiedot työllisyyden kehityksestä olivat kesän paras talouspoliittinen uutinen - kertoihan se jo pitkään jatkuneen kehityssuunnan jatkuneen ja vielä voimistuneen. Työllisyysaste oli noussut yli 74 prosentin, puolisentoista prosenttiyksikköä korkeammalle kuin vuotta aiemmin. Työllisiä oli yli 2,6 miljoonaa henkilöä, mikä lähentelee jo 90-luvun lamaa edeltäneen korkeasuhdanteen lukuja. Vastaavasti työttömyysaste alentui edelleen.

Valtiontaloudelle kehitys merkitsee huomattavan hyvää. On aivan selvää, että arviot tuloveron ja myös muun verotuksen tuotoista tulevat ylittymään miljardeilla, ja toisaalta työttömyysturvamenot ja ehkä myös toimeentuloturvan kustannukset tulevat alenemaan. Nettovaikutus valtiontalouteen tulee olemaan huomattavan positiivinen.

Miksi kehitys on näin myönteinen? Taustalla on tietenkin talouden ennakoitua voimakkaampi kasvu. Maailmantalous kasvaa Aasian vetämänä kaikkien aikojen vauhtia. Eikä näy syitä, miksi "hypersykli" ei voisi jatkua.

Suomalaiset yritykset ovat kyenneet vastaamaan maailmantalouden kysynnän imuun. Kustannuskilpailukyky on säilynyt hyvänä. Heikko dollari on hillinnyt raaka-aineiden, öljyn ja komponenttien hintojen nousua. Paikallista yhteistyötä on aivan omaehtoisesti kehitetty vastaamaan yritysten, ja samalla myös henkilökunnan tarpeita. Yhdessä on nähty, millä maailmalla pärjätään. Eikä siinä ole suuremmin tarvittu valtakunnallisten työmarkkinaosapuolten ohjausta.

Kotimainen talouspolitiikka on myös selvästi lisännyt kasvua kotimaisen kysynnän kautta. Edellisen hallituksen onnistunut, mutta silti erittäin varovainen tuloverotuksen kevennyspolitiikka on vahvistanut kansalaisten ostovoimaa ja kotimaista kysyntää. Mutta sen lisäksi se on heikentänyt tuloloukkujen kielteistä vaikutusta työllistymiseen. Aiemmin oli useissa tapauksissa melko kannattamatonta mennä töihin, koska palkkatulosta saatava verotuksen jälkeinen nettotulo nosti sosiaaliturvasta saatavaa ansiota liian vähän. Vesa Vihriälän johdolla viime keväänä Talousneuvostolle tehty raportti osoitti selvästi verotuksen keventämisen tärkeimmäksi tuloloukkujen purkajaksi ja näin myös työhön osallistumiseen kannustajaksi.

Mitä sitten pitäisi tehdä tästä eteenpäin, jotta hyvässä vauhdissa oleva positiivinen kierre jatkuisi, ja ennen muuta kestäisi? Taustalla on se selvä tosiasia, että maailmantalouden kasvu tulee jatkumaan hypersyklinä pitkään. Maailma on muuttunut niin, että pelkästään USA:n, Euroopan ja Japanin taloudet eivät enää määrää maailmantalouden kokonaiskehitystä. Aasian väkirikkaiden, vielä alhaisen elintason maat tulevat kasvamaan pitkään nopeasti ja ylläpitämään kovaa kysyntää ja näin maailmantalouden kasvua. Mutta kilpailu kiristyy samaan aikaan erittäin voimakkaasti.

Tässä kilpailussa suomalaisten yritysten on oltava tosi vikkeliä. Yrityskohtaista yhteistyötä on kehitettävä edelleen, jotta tuottavuus paranisi ylläpitämään kilpailukykyä. Siksi se tie, jolle nyt jo solmituissa uusissa työehtosopimuksissa on lähdetty, on eritäin merkittävä. Palkanasetannan siirtäminen sovitun raamin puitteissa enemmän yrityksissä tehtäväksi tulee nostamaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, sekä parantamaan myös keskimääräistä ansiokehitystä. Syntyy tilanne, jossa kaikki voittavat, niin yritys ja sen omistajat kuin palkansaajatkin. Tästä aluillaan olevasta kehityksestä on annettava täysi tunnustus kaukonäköisille ja vastuullisille ay-johtajille. Uudelle tielle lähdettiin yhteisen sopimisen ja harkinnan kautta.

Mutta on uudella hallituksella ja sen talouspolitiikallakin vahva rooli tulevaisuuden kasvuedellytyksiin. Mitä hallitus aikoo tehdä, kun verotulot kasvavat ennätyskovaa vauhtia? Vaihtoehtoja on useita. Maksetaan pois valtion velkaa, jolloin korkomenot supistuvat. Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen tulisi yhä pienemmäksi ja olisimme yhä parempi mallioppilas talous- ja rahaliiton eurooppalaisessa perheessä. Toinen tie on lisätä kansalaisten sosiaalista turvallisuutta. Ja kolmas tie on alentaa verotusta, lisätä näin kansalaisten halua tehdä työtä ja parantaa samalla kansalaisten eurooppalaisessa vertailussa kohtuuttoman alhaista ostovoimaa.

Talous- ja rahaliiton maiden vertailussa Suomen alhainen valtion velkaantuminen alenee talouden kasvun myötä suhteellisesti koko ajan. Euromääräisen velan alentamisen tielle ei tarvitse merkittävästi lähteä. Kahta muuta tietä sen sijaan kannattaa kulkea. Sosiaalista turvallisuutta on syytä lisätä, koska kaikkien meidän tietämä väestön ikääntyminen on tosiasia. Siksi hoitohenkilökunnan saatavuus ja työn palkitsevuus pitää turvata palkkaohjelmalla. Verotuksen keventämiselle on nyt tilaa ja se kannattaa tehdä nopeasti. Seurauksena tuleva kannustinloukkujen purkautuminen on parasta työllisyyspolitiikkaa ja vahvistaa talouden myönteistä kierrettä. Samalla suomalaiset voivat yhä enemmän kokea olevansa tasa-arvoisia eurooppalaisia, myös ostovoimaltaan.

Haluan myös ensi kesänä kuulla samanlaisen kesän parhaan uutisen kuin tälläkin viikolla. Viisaalla ja rohkealla politiikalla siihen on kaikki mahdollisuudet olemassa.

EK:n johtaja Arto Ojala

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.