Mainos

Keskustelu kuntien lukumäärästä muistuttaa noppapeliä

Suomalainen julkinen sektori on ollut poliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa myllerrysten kohteena. Politiikan tekeminen on maailman avautumisen myötä vaikeutunut; kuntien ja valtionhallinnon uudistukset ovat asioita, joihin kotimaisella politiikalla voidaan todella vaikuttaa.

Valtionhallinnon uudistusten lähtökohtana on pitkään ollut tuottavuuden lisääminen. Erotuksena yksityisen sektorin tuottavuuteen tässä työssä ei ole keskitytty niinkään työmenetelmien kehittämiseen kuin henkilömenosäästöihin. Toimiva valtionhallinto on aina ollut Suomen yksi valtti: kun järjestelmät toimivat, yritysten ja kansalaisten on helpompi elää.

Viimeaikaisessa keskustelussa poliitikkojen kohteena on julkisen sektorin toinen lohko: kunnat. Lähtökohtana keskustelussa eivät nyt ole olleet palvelujen kehittäminen vaan kuntien lukumäärä. Kuntien henkilöstön kannalta keskustelu on jokseenkin epä-älyllistä; kuntien lukumäärästä vänkääminen ei varmasti kannusta työhön parempien tulosten aikaansaamiseksi. Ei yksityisellä sektorillakaan tuloksia sillä saada, että uhataan liputtaa firma ulos Suomesta. Henkilöstö se kuitenkin uudistetuissa organisaatioissakin tuloksen tekee. Henkilöstöön kannattaa kiinnittää huomiota jo siksikin, että tulevaisuudessa kaikki kilpailevat hyvästä työvoimasta.

***

STTK:n elokuisessa talousseminaarissa ryöpsähti liikkeelle väittely kuntien lukumäärästä. Keskustelusta syntyy tunne, että se, joka vetää hihasta paremman numeron, saa poliittisia irtopisteitä.

Kuntien itsehallinnon merkitys lienee edelleen siinä, että palvelujen käyttäjät ovat itse tekemässä kunnallisessa demokratiassa päätöksiä. Demokratia vaarantuu, jos palvelujen tarjoaminen nykykuntajaon puitteissa ei onnistu. Silloin linjoista päätetään muualla, lähinnä valtiovarainministeriössä. Ilman rahaa demokratia on teoriaa.

Jos itsehallinnon tärkein tuote ovat kuntapalvelut, pitäisi ensisijaisesti puhua palveluverkostojen kehittämisestä eikä kuntien lukumäärästä. Kuntien elinkelpoisuus yritystoiminnan kannalta on tärkeä näkökulma kaikessa kehittämistyössä. Tämäkin on viesti paikallisen demokratian toimimisesta tai toimimattomuudesta. Kunta voi haalia onnistuneella elinkeinopolitiikalla hyviä yrityksiä alueelleen kunnan koosta riippumatta.

Paras-hankkeen myötä kuntien lukumäärä on jo nyt pudonnut ja putoaa edelleen. Viimeaikaiset epäonnistumiset kuntien yhdistämisissä osoittavat, että parempi reitti on keskittyä palveluihin. Palveluiden tuottamisessa pitää löytää sopiva väestöpohja palvelutuotannolle ja kestävä rahoitus. Voi olla, että yritys tehdä suuria kuntia pakkopäätöksillä on tuomittu epäonnistumaan.

***

Palvelutuotantoa uudelleen organisoitaessa kannattaa kiinnittää huomiota uuteen organisaatioon eikä sotkea asiaan samalla kertaa muita poliittisia tavoitteita. Jos uudistuksia toteutettaessa halutaan samalla yksityistää palvelutuotantoa, voivat puurot ja vellit mennä pahasti sekaisin. Poliittiseen päätöksentekoon pitää kuitenkin sen verran luottaa, että julkinen sektori saa uudistuksissa sille kuuluvan roolin. Tämä ei tarkoita sitä, että yksityinen palvelutuotanto suljetaan vaihtoehtona pois.

Järkevintä uudistuslinjassa olisi nyt työssäkäyntialueiden tarkastelu ja toisaalta uudet laajemmat rahoitus- ja organisaatiomallit, jotka takaavat tarvittavien säästöjenkin aikaansaannin.

Myös seuraava hallitusohjelma tarvitsee selkeän ja ripeän etenemismallin kansalaisten kannalta elintärkeiden kunnallisten palvelujen turvaamiseksi.

Mikko Mäenpää

STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.