Mainos

Kilpailua ja tehoa kuntien jätehuoltoon

Yksityinen palvelutuotanto pitää voida ulottaa kuntien jätehuoltoon. Kilpailun kautta jätehuolto voisi tehostua ja sen kustannukset alentua, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Arto Ojala kirjoittaa.

Kuntien talous on ajautumassa ahdinkoon. Veroprosentti uhkaa nousta merkittävästi. Silti kansalaisten tarvitsemien peruspalvelujen taso ja kattavuus uhkaavat vaarantua. Ainoa oikeasti tepsivä keino palvelujen turvaamiseksi on etsiä tehoa palvelujen tuotantoon, parantaa tuottavuutta. Palvelutuotannon kilpailuttaminen on avainsana. Kilpailuttamisessa on olennaista, että kilpailuttamisprosessi osataan ja että laadun valvonta on aina tilaajalla, eli kunnalla. Tätä kautta etsitty tehokkuus johtaa varmasti parempaan palvelutuotantoon ja vähentää veroprosenttiin kohdistuvaa nousupainetta.

Jätehuoltolaki säädettiin 1970-luvulla. Lailla yhdyskuntajätteen, asumisen ja siihen rinnastettavan jätteen kerääminen säädettiin kuntien velvollisuudeksi. Kukaan muu ei tuolloin ollut kiinnostunut jätteestä, joten kunnat saivat tehtävän hoitaakseen. Säädettiin jätemaksu, jonka kuntien valtuustot päättävät. Vastapainoksi kunnalla on velvollisuus huolehtia asumisen ja siihen rinnastettavan jätteen keräämisestä, kuljettamisesta ja käsittelystä alusta loppuun. Järjestelmä vaikuttaa fiksulta, eikö niin? Yhteiskunta hoitaa epämiellyttävät asiat

Kehitys on kuitenkin kehittynyt. Erityisesti asumiseen rinnastettavan eli toimistoissa ja vaikkapa pienkaupoissa syntyvän jätteen laatu on muuttunut ja sen hyöty- ja uudelleenkäyttömahdollisuudet lisääntyneet. Jätehuoltolain mukaan myös tämän jätteen keräys ja käsittelyvelvollisuus on kunnilla. Kunnat ovat perustaneet jätelaitoksia, isoja alueellisia jätteiden käsittely-yrityksiä. Yrityksiä, jotka kunnallisen jätehuoltomonopolin turvin kilpailevat yksityisten jätelaitosten kanssa. Yksityiset jätelaitokset puolestaan hoitavat elinkeinoelämän piirissä syntyvien jätteiden käsittelyn keskenään reilusti kilpaillen.

Näin onkin selvää, että kunnallinen jätehuolto ei monopolin suojassa ja kilpailulta vapaana olekaan tehokkain ja järkevin tapa hoitaa jätehuoltoa. Kotitalouksien osalta jätehuoltovelvollisuus säilyköön kunnilla. Mutta tältäkin osin jätekuljetuksista tulisi voida sopia kiinteistökohtaisesti. Ja mikseivät myös kaatopaikat voisi kilpailla tehokkuudessa ja näin myös maksuissa keskenään!

Toinen juttu onkin sitten asumiseen rinnastettavan - niin kuin laki nyt sanoo - toimistojen ja pienyritysten jätteen käsittelyn osalta. Ei ole mitään järkeä siinä, että kunta monopolinsa turvin määrää jätemaksun ja saa jätteen haluamallaan hinnalla käsiteltäväksi omissa laitoksissaan ja myy sitten käsitellyt jätetuotteet edelleen uusiokäyttöön tai energiaraaka-aineeksi. Kunnallinen jätelaitos ei millään muotoa paikkaa markkinapuutetta, siis sitä, etteikö markkinoilla olisi tehokkaasti toimivia yksityisiä jätteiden käsittelylaitoksia.

Ympäristöministeriö asetti vajaat kaksi vuotta sitten kilpailuviraston ja elinkeinoelämän aloitteesta työryhmän pohtimaan jätehuollon kilpailu- ja vastuukysymyksiä. Työryhmä jätti mietintönsä viime viikolla. Työryhmä esittää täsmennyksiä asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavan jätteen määrittelyyn siten, että se rajataan koskemaan lähinnä julkisessa toiminnassa syntyvää jätettä. Kunnallisen jätehuollon ulkopuolelle jäisivät mm. kaupan, sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan jätteet. Näin kuntien nykyinen monopoliasema bisnesjätteiden käsittelyssä vähenee. Työryhmän mielestä kuntien omien jätehuoltoyksiköiden ei myöskään pidä tuottaa palveluja niille, jotka ovat yhdyskuntajätehuollon ulkopuolella.

Onko tämä asia sitten jotenkin tärkeä? On se. Se on tärkeä siksi, että asumisjätteisiin rinnastettavien jätteiden jätehuolto avautuu kilpailulle. On ymmärretty, että kunnallisen liiketoiminnan taustalla on aina oltava yhteiskunnallinen tarve, markkinapuutteen korjaus. Monessa kunnassa on tarjolla myös yksityistä palvelutuotantoa. Jos se voidaan ottaa mukaan jätehuoltoon, kunnallinen jätehuolto voisi tehostua ja sen kustannukset alentua. Ja tämähän ei voisi olla kuin hyvä asia kuntalaisten ja koko yhteiskunnan kannalta. Kun yhdyskuntajätehuollon kustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 500 miljoonaa euroa, voi tehostamisella olla myös suuri rahallinen ja veroprosentin kasvua hillitsevä vaikutus. Ja kas kummaa. Kuka vastustaa työryhmän esityksiä? Jätelaitosyhdistys, kunnallisten jätelaitosten yhteiselin, vastustaa. Mutta onneksi kuntaliitto, joka kaiketi on Jätelaitosyhdistyksen yläpuolella ja "isäntä", kannattaa esityksiä. Nyt ei muuta kuin toimeksi ja jälleen on astuttu yksi tärkeä askel kunnallisten palvelujen tehostamisen tiellä ja veroasteen nousun hillitsemisen tiellä.

Arto Ojala

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.