Mainos

Koulujen työrauha vaatii toimia

Opettajat ansaitsevat täyden tuen ja lisää työkaluja koulujen työrauhan parantamiseen. Helsingin kaupungin päätös opettaja Korhosen työsuhteen purkamisesta vaikuttaa laittomalta ja tulisikin mahdollisimman pian peruuttaa, toteaa eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma nettikolumnissaan.

Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tosiasia on, että Suomen koulujen työrauha on selkeästi heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana. Ongelmat eivät koske kaikkia kouluja tai kaikkia luokkia, mutta kuitenkin niin suurta osaa, että korjaavat toimet ovat välttämättömiä ja kiireellisiä.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n hätähuuto viime vuonna kertoi karun todellisuuden. Puheenvuoroissaan maltillinen ja hyvin opettajien tuntoja heijastava OAJ totesi viime vuonna suoraan sen, mistä monet opettajat ovat puhuneet jo pitkään. Työrauhaongelmat ovat todellisia eikä opettajilla ole riittävästi työkaluja tilanteen korjaamiseen. OAJ:n suorittaman kyselyn mukaan 71% opettajista on sillä kannalla, että työrauhaongelmat ovat pahentuneet viime vuosina.

Hyvän oppiympäristön tarjoaminen nuorille on Suomen selviytymisen avainkysymyksiä. Tarvitsemme jatkossakin jokaisen nuoren kykyjä ja osaamista.

Ilman työ- ja opiskelurauhaa ei ole todellisia oppimistuloksiakaan. Käytännön opetustyöstä tulevat kommentit antavat jo nyt aiheen pelätä, ettemme tule seuraavassa PISA-tutkimuksessa enää saamaan samoja kolmeen kertaan ansaittuja ykköstiloja kuin aiempina vuosina.

Pisa-tutkimusten huippumenestys on vienyt Suomea maailmankartalle viimeisen kymmenen vuoden aikana. Se on aihe, joka on noussut esiin enemmistössä tapaamisista ulkomaisten valtiojohtajien ja parlamentaarikkojen kanssa viime vuosina.

Jos nykymeno jatkuu, eivätkä opettajat saa yhteiskunnalta tukea työlleen - pikemminkin irtisanomisriskin - on edessä opettajatyön arvostuksen nopea lasku. Samaan aikaan tiedämme, että tähänastisten hyvien tulosten takana on ollut korkeatasoinen opettajankoulutus ja lahjakkaiden nuorten hakeutuminen opettajantyöhön.

Suomea uhkaakin jo nyt vahvasti Ruotsin ja Yhdysvaltain tie. Kyseessä on kierre, jossa levoton koulu, raskas opettajan työ, alalle hakeutumisen vähentyminen, huonot oppimistulokset ja heikko kouluviihtyvyys vahvistavat toisiaan

OAJ on yhdessä Vanhempainliiton, rehtoreiden liiton ja sivistystoimen asiantuntijoiden kanssa vaatinut, että opettajilla on oltava riittävät keinot koulurauhan turvaamiseen. Järjestöt ovat esittäneet kahdeksaa toimenpide-ehdotusta työrauhan parantamiseksi.

Näihin keinoihin kuuluisi muun muassa mahdollisuus määrätä oppilas tekemään yleishyödyllisiä tehtäviä jälki-istunnon aikana tai siivoamaan sotkemansa tilat. Muita ehdotuksia ovat mahdollisuus erottaa oppilas koulusta enintään kolmeksi päiväksi ja lupa tarkistaa oppilaan tavarat vaarallisten esineiden varalta. Kun tätä listaa käy läpi, kaikki esitetyt toimet vaikuttavat tarpeellisilta ja harvinaisen järkeviltä On jopa yllättävää, että nämä itsestään selvät asiat täytyy erikseen laissa määrätä.

Tässä tilanteessa on onni, että opetusministerinä on kokenut sivistysalan poliitikko - itsekin aikuisopiston rehtorina toiminut Jukka Gustafsson. Hän on kuullut opettajien tuntoja ja käynnistänyt asiaa koskevat lainsäädäntömuutokset. Gustafsson on myös esittänyt uusia keinoja, kuten koulun järjestyssääntöjen laatimista yhdessä oppilaiden kanssa, oppilaskuntia kaikkiin kouluihin ja kasvatuskeskustelujen käyttöönottoa.

Ministeri Gustafssonin mukaan eduskuntaan on tulossa vielä tänä keväänä lakimuutoksia, joissa huomioidaan opettajakunnan, eli alan ammattilaisten, perustellut toiveet. Rohkaisen ministeri Gustafssonia ja koko hallitusta kääntämään selvästi kurssia opettajien työn vahvan tukemisen suuntaan ja toteuttamaan opettajakentän esityksiä.

Ministeri pohti eduskunnassa viime torstaina myös määräaikaisen erottamisen mahdollisuutta vakavissa häiriötapauksissa. Kasvatusalan tuntijana ministeri ei rientänyt suin päin ajatusta tukemaan. Asiat eivät olekaan yksinkertaisia. Jokaiselle nuorelle pitäisi antaa todellinen mahdollisuus oppimiseen ja kasvamiseen. Toisaalta vakavasta häiriökäyttäytymisestä seuraava yhdestä kolmeen päivään kestävä erottaminen voisi toimia myös herättäjänä, joka saisi niin nuoren kuin hänen vanhempansa miettimään, missä ollaan ja minkä toiminnan pitää muuttua. OAJ:n ehdotuksen mukaisesti erottamiseen voisi liittyä sosiaaliviranomaisten velvollisuus ottaa yhteyttä oppilaan kotiin.

Yksi vaihtoehto voisi olla määräaikainen kokeilu, jossa tämänkin keinon toimivuus voitaisiin arvioida. Joka tapauksessa kaikkien työrauhaa turvaavien toimien täytyy olla koulu- ja opettajakohtaisessa harkinnassa.

Alppilan yläasteen erityisopettajan työsuhteen purkaminen toimii yhdenlaisena tienhaarana työrauhakeskustelussa. Tapaus on saanut aikaan laajan ja erittäin tarpeellisen keskustelun koulujen työrauhasta. Opettajien ammattijärjestö onkin valmis viemään opettaja Korhosen tapauksen hallinto-oikeuteen asti.

Työsuhteen purku on kovin työsuhteeseen kohdistettava toimenpide. Toisin kuin irtisanomisen yhteydessä, työsuhteen purkamisessa työntekijällä ei ole irtisanomisaikaa eikä myöskään irtisanomisajan kestävää työsuhteen jatkumista.

Työsuhteen purkamiseen on aina oltavat erityisen painavia syitä. Tällainen voisi olla työvelvoitteiden niin vakava laiminlyöminen, ettei työnantajalta voi edellyttää edes irtisanomisajan kestävää työsuhteen jatkumista. Laittomasta työsuhteen purusta työntekijä voi saada korvauksia kolmen kuukauden palkasta jopa kahden vuoden palkkaa vastaavaan summaan asti.

Poliisiselvityksessä on tähän mennessä käynyt ilmi, että mitään väitettyä pahoinpitelyä ei ole tapahtunut. Talonpoikaisjärkikin sanoo, että jos oppilas poistetaan ruokalasta työntämällä, kyseessä ei ole pahoinpitely. Julkisuudessa olevien tietojen valossa pidän hyvin ilmeisenä, että työsuhteen purkaminen - työnantajan kovin mahdollinen toimi työntekijää kohtaan - on laiton ja johtaa kaupungin raastupaan ja korvauksiin. Toivonkin, että kaupunki ensi tilassa peruuttaa työsuhteen purkamisen.

Samalla rohkenen toivoa, että Alppilan koulun opettajan irtisanomisesta tulee suomalaisen koulukeskustelun käännekohta. Niin, että jatkossa jokainen opettaja voi luottaa niin rehtorin, opetusviraston kuin koko yhteiskunnankin tukeen vaativassa kasvatustehtävässään.

Toivon jokaiselle opettajalle voimia ja jaksamista vaativaan työhönsä.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.