Mainos

Lappi-työryhmä avasi silmiä

Kaikki julkiset investoinnit Lappiin on yleensä nähty aluepolitiikkana, joilta ei odotetakaan tuottoa. Ne on nähty välttämättöminä kustannuksina, koska siellä nyt kuitenkin asuu ihmisiä. Lappi-työryhmä availi silmiä. Lappi on täynnä mahdollisuuksia, jotka vaativat investointeja kuljetusväyliin, asuntoihin, palveluihin, koulutukseen, osaamiseen. Vieläkin rohkeampi ja pitkäjänteisempi ote olisi ollut työryhmän esityksissä perusteltua.

Lappi tulee olemaan globaalitalouskehityksen voittajia. Kaivostoiminta avaa uusia mahdollisuuksia maailmantalouden uuden työnjaon myötä. Raaka-aineiden kysyntä tulee voimakkaasti kasvamaan. Tämänhetkinen finanssikriisi ja talouden hitaan kasvun kausi eivät tätä peruskehityssuuntaa muuta. Kaivostoiminnan osalta herää vain kysymys, missä ovat suomalaiset toimijat? Minkälaista teollisuuspoliittista kaukoviisautta osoitti se, että suomalainen kaivosteollisuus luopui pilkkahintaan oikeuksistaan Lapissa ja koko Suomessa? Lähinnä se on ollut tyhmyyttä, ja nopeasti tuottavien taloudellisten arvojen antamista puoli-ilmaiseksi ulkomaisille yrityksille. Nyt ulkomaiset yritykset kuolettavat investointinsa muutaman vuoden tuotolla. Eikö pelkkä karttaan vilkaisu olisi kertonut aika paljon? Ruotsissa Keski-Lapin korkeuksilla on erittäin kannattavia ja laajoja malmivaroja, samoin vastaavalla korkeudella Venäjän puolella. Miksei sitten tässä välissä, Suomen Lapissa? Hyvä kuitenkin, että edes työ jää Suomeen vaikka voitot karkaavatkin parempiin käsiin! Sitä paitsi, kaikkia Lapin malmivaroja ei ole vielä edes löydetty.

Ilmastonmuutoksen myötä matkailu Lappiin tulee voimakkaasti lisääntymään. Lapista haetaan eksotiikkaa, elämyksiä, rauhaa mutta myös kansainvälistä menoa ja meininkiä. Kaikelle tälle Lapista löytyy vastaus.

Barentsin alue ja erityisesti Luoteis-Venäjä on todellinen mahdollisuus. Luvut, joita alueen investoinneista esitettiin Lappi-työryhmälle, ovat huikeita. Uusimpien arvioiden mukaan ns. European High North-alueen investoinnit vuoteen 2015 mennessä ovat 50 miljardia euroa. Siitä kolmisenkymmentä miljardia on merelle tehtäviä kaasu- ja öljyinvestointeja. Muurmanskin alueen muut investoinnit ovat suuruusluokkaa 15 miljardia euroa. Tämä jos mikä antaa mahdollisuuksia niin lappilaisille yrityksille kuin koko Suomellekin laajalla toiminta-alueella. Offshore-tekniikan, laivanrakennuksen, rakennustoiminnan laajasti ottaen, erilaisten palvelujen, matkailupalvelujen kysyntä tulee voimakkaasti kasvamaan. Esimerkkeinä vaan.

Nyt pitää panostaa kuljetusverkoston voimakkaaseen kehittämiseen, puhumattakaan itsestäänselvyydestä, eli kattavasta ja toimivasta tietoliikenneverkosta kaikissa Lapin osissa. Maanteiden ja rautateiden rakentaminen ei todellakaan ole enää mitään kannattamatonta aluepolitiikkaa vaan aito kannattava investointi. Lappi-työryhmälläkään ei tahtonut riittää uskallusta katsoa investointitarpeita riittävän pitkällä, parinkymmenen vuoden aikavälillä. Liian helposti pitäydyttiin jo valmiina oleviin liikenne- ja viestintäministeriön tekemiin, sittenkin aika lyhyen tähtäimen selvityksiin ja suunnitelmiin.

Rautatiet ovat tulevaisuuden kuljetustarpeiden tyydyttäjänä aivan avainasemassa. Siksi pitäisikin nyt ennakkoluulottomasti ja laaja-alaisesti pohtia tulevaisuuden rautatieinvestointien tarpeet. Tarvitaanko itärata Kajaanista Kuusamon kautta Kemijärvelle? Mitkä ovat tarpeet Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemeen ja toisaalta Norjan Tromssaan? Puhumattakaan nyt Sallan radasta, joka Venäjän puolella tulee jatkumaan Kantalahteen, Muurmanskin-Pietarin radalle.

Rautatieinvestointien suunnittelussa on nähtävä visionäärisesti pitkälle tulevaisuuteen. Pohjanmaan rautatien surkea tila Tampereen ja Oulun välillä on hyvä esimerkki siitä, että tulevaisuuteen ei ole lainkaan nähty.

Lappi-työryhmä näki aivan oikein tarpeen houkutella Pohjoiseen työvoimaa ja yrittäjyyttä. Tottahan on, että Lapissa on syrjäisiä paikkoja ja etäisyydet ovat pitkiä. Koulutuksen saatavuuskin on hankalampaa kuin rintamailla Etelä-Suomessa. Siksi kohdennettuun koulutukseen on panostettava ja mahdollistettava eri koulutuslaitosten luonteva yhteistyö. Logistiikkatuet, vapaat poisto-oikeudet, sosiaaliturvamaksuhelpotukset, verotuksen syrjäseutuvähennykset ovat toimia, joilla houkutellaan työvoimaa ja yrityksiä pitkien etäisyyksien taakse. Yrittäjyyden tukeminen, monen mielestä poikkeuksellisin keinoin, on järkevää, koska tarvitaan laaja-alaista alihankinta- ja ennen kaikkea palveluyrittäjyyttä tukemaan isoja teollisia hankkeita. Ja tekemään sitä myös rajojen yli ennen muuta Venäjälle. Siitä ei etelässä kannata olla kateellinen - päinvastoin. Kun alkaa pärjätä omillaan, ei tarvita enää muuta tukea vaikkapa alueellisten tulonsiirtojen kautta.

Lappiin kannattaa tutustua muutenkin, kuin vain lumibaarin ikkunasta Poronkyynel-cocktail kädessä! Lapin merkitys koko kansantaloudessa tulee merkittävästi kasvamaan. Kannattaa tutustua Lappi-työryhmän mietintöön, myös sen käsikirjanomaiseen tietopakettiin Lapista mietinnön 2. osassa.

Arto Ojala

ekonomisti, talouden tarkkailija, entinen työmarkkinajohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.