Mainos

Mahalasku

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kritisoi hallituksen toimia työllisyyskysymyksessä.

Punamultahallitus teki eilen päätöksen tulevan vuoden talousarvion kehyksistä. Lopputulosta katsottaessa tuntuu uskomattomalta, ettei hallituksessa päästy vieläkään sopuun työllisyyden parantamiseen tähtäävistä toimista. Keskustan ja demarien välinen epäluottamus ei ole enää vain hallituksen sisäinen ongelma. Siitä on tulossa Suomen tulevaisuuden kannalta kohtalokkaita seurauksia.

On kiistaton tosiasia, että nykymenolla punamulta tulee rakentamaan hyvinvointipommia itselleen, tuleville hallituksille ja meille suomalaisille. Hallitus voi puhua kauniita sanoja peruspalveluista ja köyhyyspaketeista, mutta kun rahat ovat loppu, ne ovat loppu. Velkaantumista ja hyvinvointileikkauksia on vaikea enää välttää. Myös valtiovarainministerin arvioiden mukaan tämä hallitus tulee kasvattamaan talouden alijäämää ja näin syömään tulevaisuutemme eväitä.

Hallitus on jo ilmoittanut haudanneensa lupauksen 100 000 uudesta työpaikasta vaalikauden aikana. Pääministeri on todennut, että työllisyys voi nousta tämän vaalikauden kuluessa ainoastaan 30 000 - 60 000 henkilöllä. Vuoden 2004 talouskasvu oli myös kansainvälisessä tarkastelussa arvioituna huippuluokkaa. Tästä huolimatta työllisyys ei juurikaan parantunut. Kokoaikatyötä tekevien määrä pieneni ja pätkätyöläisten määrä kasvoi. Kaikkien ennusteiden mukaan seuraavien vuosien kasvu tulee olemaan selkeästi pienempää. Kehysriihen tulos oli mahalasku työllisyyden kannalta.

Hallitus ei kuitenkaan ole suostunut kertomaan, mitä työllisyyslupauksen kuoppaaminen tulee meille suomalaisille tarkoittamaan. Kunnissa jo tiedetään, että rahat ovat loppu, koska työllisyys ei parane. Miten käy hoitotakuun? Entä luokkakokojen tai kyläkoulujen? Jo nyt hallitus joutui leikkaamaan juustohöylällä hallinnonalojen menoja. Ainoastaan paremmalla työllisyys- ja tuottavuuskehityksellä ja näistä seuraavalla talouskasvulla voidaan päästä tilanteeseen, jossa hyvinvointipalvelujen rahoitus on vakaalla pohjalla. Yhden prosenttiyksikön korotus työllisyysasteessa, eli 25 000 uutta työpaikkaa tarkoittaa noin 1,2 miljardia euroa lisää verotuloja ja 400 miljoonaa vähemmän menoja. Jos työllisyys ei parane luvut ovat samat, mutta vaikutukset päinvastaisia.

Yleinen mielipide ei ole vielä toistaiseksi ollut erityisen huolissaan alhaisesta työllisyydestä. Edes työllisyyslupauksen hautaaminen ei herättänyt suurempaa huolta kansalaiskeskustelussa. Tämä on antanut hallitukselle tuulensuojaa ja mahdollisuuden siirtää suuria ratkaisuja tulevaisuuteen.. Tätä ei kuitenkaan voi hyväksyä, sillä hallituksien pitää ajatella myös omaa nokkaansa, hallituskauttansa pidemmälle. Työllisyyskeskustelua ei enää saa pitää tavanomaisena asiaankuuluvana hallituksen ja opposition välisenä poliittisena debattina, sillä työllisyystavoitteessa epäonnistumisella tulee olemaan suuria vaikutuksia maan tulevaisuudelle. Ensimmäiseksi tulipaloa joutuu sammuttamaan punamullan jälkeinen uusi hallitus.

Kokoomus on koko hallituskauden ajan vaatinut hallitusohjelmassa luvatun työnantajamaksukokeilun pikaista toteuttamista. Tarina matalapalkka-alojen tukikokeilusta on jo saanut farssin piirteitä. Tämä on yksi esimerkki hallituksen sisäisestä epäluottamuksesta. Matalapalkka-alojen tukiratkaisu luvattiin hallitusohjelmassa ottaa käyttöön jo vuoden 2004 aikana. Vuoden 2003 budjettiriihen päätöksellä tukiratkaisu siirrettiin vuoden 2005 alkuun. Kevään 2004 kehysriihessä ratkaisu luvattiin valmistella samaisen kevään aikana. Kesän 2004 budjettiriihessä päätettiin, että uudistus toteutetaankin vasta 2006. Ratkaisu piti tämän uusimman aikataulun mukaan tehdä eilen.

Mitä saatiin aikaan? Hallitus pääsi sopimukseen järjestelmään osoitettavasta rahoituksesta. Sen sijaan tukimallista ei edelleenkään pystytty sopimaan. Näin ollen asia siirretään jälleen kerran jatkovalmisteluun, ja seuraaviin neuvotteluihin eli budjettiriiheen. Aikaisempaa taustaa vasten voimme varautua siihen, että asiaa käsitellään ensi keväänkin kehysneuvotteluissa. Tukijärjestelmään varattu rahasumma, 150-200 miljoonaa euroa, on liian pieni todellisten työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Jopa yrittäjäväen keskuudessa on todettu tämän olevan lähinnä hukkainvestointi, sillä liian pienellä maksualennuksella ei tulla saamaan toivottuja vaikutuksia. Tämän lisäksi ilmassa on yhä uhka, että hallitus maksattaa hankkeen korottamalla toisten työnantajien maksuja.

Kokoomus esitteli omia ratkaisujaan työllisyyden ja talouskasvun tukemiseksi viimeksi helmikuussa. Tuolloin julkistimme "Hyvinvointia työllä ja talouskasvulla" -raportin, jossa vaadimme myös mm. kannustin- ja tuloloukkujen purkamisen aloittamista, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuskokeilun vakinaistamista, kuntouttavan työtoiminnan velvoittavuuden ikärajan nostamista, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista, vajaakuntoisten työllistämisedellytysten parantamista, kotitalousvähennyksen ylärajan nostoa sekä perhevapaiden kustannusten nykyistä tasapuolisempaa korvaamista. Yhtälailla meidän on uudistettava yritys- ja henkilöverotusta nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kaikkiaan raportissa on 39 konkreettista toimenpide-esitystä.

Tulevaisuutemme on varmuudella erilainen kuin tämä päivä. Uskon, että se voi erilaisuudestaan huolimatta olla hyvä. Tämä edellyttää vain sitä, että uskallamme ja tahdomme johtaa muutosta, antaa sille suunta ja tehdä määrätietoisesti tarvittavia päätöksiä.

Jyrki Katainen, puheenjohtaja, Kansallinen Kokoomus

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.