Mainos

Matkailu on mahdollisuuksia täynnä

Kemijärven kaupunginjohtaja Arto Ojala liputtaa suomalaisen matkailun puolesta. Ojalan mielestä Suomen matkailumaakuvaa olisi vaalittava ja siitä olisi pidettävä huolta erittäin tarkasti.

Lomillaan ihmiset matkailevat paljon, ostavat palveluja ja lisäävät samalla kokonaistuotannon kasvua, mikä mahdollistaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta. Logiikka toimii aivan samalla tavalla kuin missä tahansa muussa tuotantotoiminnassa. Ulkomaisen matkailijan Suomeen jättämä euro on yhtä arvokasta vientiä kuin vaikkapa sellun vienti ja matkailusta saadun vientieuron ostovoima aivan yhtä suuri kuin tavaroiden viennistäkin saadun euron.

Matkailu on myös varmaa tuotantoa, matkakohteita ei voida siirtää globalisaation myötä halvemman tuotannon maihin. Päinvastoin, maailman vaurastuminen, ehkä myös ilmastonmuutos, tekevät suomalaisista matkailukohteista yhä kiinnostavampia.

Strategiaa vaalittava

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 julkistettiin alkukesästä. Se on kiinnostavaa luettavaa, tärkeä, mutta maltillisen varovainen dokumentti. Matkailu työllistää tällä hetkellä noin 131 000 henkilöä, se tuottaa veroja noin 4 miljardia euroa vuodessa ja sen BKT-osuus on vajaat 4 prosenttia. Strategiassa arvioidaan, että vuonna 2020 ala voisi työllistää 171 000 henkilöä, tuottaa veroja nykyhinnoin 7,5 miljardia euroa, jolloin matkailun BKT-osuus olisi jo yli 5 prosenttia.

Strategiassa maa jaetaan neljään kehittämisalueeseen, Pääkaupunkiseutu, Saaristosuomi, Järvisuomi ja Lappi. Jaottelu on hyvä ja johdonmukainen.

Matkailu on yhteistyötä yrittäjien ja julkisten toimijoiden välillä. Kunnilla on merkittävä rooli. Matkailun keskittymiä ja verkostoitumista on vahvistettava ja rahoitusta kehitettävä. Tarvittava infra, tiet, vesihuolto, energia on kuntien vastuulla.

Matkailumaakuva on erittäin tärkeä. Suomi on saatava kiinnostavaksi maaksi, joka tarjoaa eksotiikkaa, rauhaa, turvallisuutta ja korkealuokkaisia palveluja. Maan sisällä suuralueet voivat sitten luoda omaa imagoaan.

Pohjoismaiset naapurimme Norja, Ruotsi ja Tanska panostavat matkailuun huomattavasti meitä enemmän. Sikäläiset Matkailun edistämiskeskukset panostavat kansainväliseen markkinointiin monikertaisesti Suomea enemmän, hyvin tuloksin. Jos Matkailun edistämiskeskuksen varoja vähennetään ja panostetaan vienninedistämiskeskus Finproon rationalisoinnin nimissä, on Finpron resursseja ja osaamista vahvistettava yritysten tavaraviennin edistämisestä yksilöllisen palveluviennin edistämiseen, maailmanlaajuisesti.

Seuraavan hallituksen ohjelmassa on vuosille 2011-2015 on matkailun näyttävä selkeänä strategisena ohjelmana ja painopisteenä.

Voihan Lappi

Kun matkailua seuraa Lapin näkökulmasta, tulee surullinen olo. Lappi on mahdollisuuksia täynnä ja toki nykyiset ongelmat voitetaan jollakin aikavälillä. Lappi-brändin luominen imagomarkkinoinnissa on työlästä ja tuskaista. Jotkut lappilaiset yrittäjät ja kunnatkin ovat sitä mieltä, että Lappibrändiä saavat käyttää vai entisen Lapin läänin alueella toimivat yritykset eivätkä nekään ihan kaikki. Ruka, Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski eivät heidän mielestään saisi brändiä käyttää. Olisikohan aika jo herätä todellisuuteen ja lähteä yhteisestä edusta; kun ulkomainen turisti saadaan lappiin, hän voi ihastua ja valita tänä vuonna Ylläksen, tulla ensi vuonna Itä-Lappiin, seuraavan vuonna Kuusamoon. Pitkässä juoksussa kaikki hyötyvät. Mekin lähdemme Suomesta ”Alpeille” ja mietimme vasta sen jälkeen tämänvuotisen kohteen Alpeilla. Tai ”Karibialle” pohtimatta vielä niin tarkkaan yksittäistä kohdetta.

Onneksi matkailustrategia 2020 ottaa selkeän kannan arvojen pohjalta; myös Koillismaa on Lappia. Koillismaalla on tuntureita, siellä on poroja, siellä kasvaa hillaa, siellä on erämaita. Turha riitely toimijoiden kesken tekee hallaa kaikille.

Jos on Lappibrändin luonti vaikeaa, ei tuotemarkkinointikaan ole ihan helppoa. Yhteisten markkinointiorganisaatioiden ja –ohjelmien luonti on työn ja tuskan takana. Viimeisin takaisku tuli alkukesästä, työ- ja elinkeinoministeriön tarkastusyksikön tilaamassa raportissa esitetään, että Lapin markkinointiin käytetyistä EU-rahoista on vuosilta 2001-2003 perittävä takaisin noin 1,5 miljoonaa euroa. Siis lähes kymmenen vuoden takaa! Ja kuitenkin tiedetään, että kaikki hankkeet noilta vuosilta ovat silloisen Lapin TE-keskusken hyväksymiä ja tarkastamia ja vielä ulkopuolisen tilintarkastajan tarkastamia. Ei tiedä oikea käsi mitä vasen tekee! Matkailua pitää edistää ministeriön toimesta ja samalla toinen ministeriön yksikkö luo kapuloita rattaisiin. Seuraus on kuitenkin selvä. Kaikki markkinointitoimenpiteet on jäädytetty eikä uusia sitoumuksia kansainvälisten matkanjärjestäjien kanssa ensi talvelle ole kyetty tekemään. Energia käytetään nyt vastineiden tekemiseen lähes kymmenen vuoden takaisista asioista.! Kenen etua tämä palvelee?

Aamiaisen taso nousuun!

Sitten vielä omakohtainen ja ilmainen neuvo kaikille Suomen hotelli- ja ravintolayrittäjille. Kiinnittäkää huomiota aamiaiseen! Aamiainen on hotellin käyntikortti. On epämiellyttävää yrittää poimia toisiinsa kiinniliistautuneita meetvurstin tai juuston palasia, kulhossa lojuvia kolmioiksi leikattuja tomaatteja tai huolimattomasti vatiin leikeltyjä kurkkuja. Hedelmiä saa hakemalla hakea. Kauniista asetteluista ei ole tietoakaan. Puhumattakaan, että kukaan ottaisi vastaan aamiaiselle, ohjaisi pöytään, tarjoaisi kahvia tai teetä kannuista, korjaisi likaisia astioita pois… Nämä eivät ole brändikysymyksiä, mutta imagoa ne luovat. Työvoima ei Suomessakaan voi olla niin kallista, etteikö näin tärkeään asiaan voisi kiinnittää huomiota. Osataanhan se ihan lähinaapureissakin.

Hyvää, aurinkoista ja kuumaa matkailukesää kaikille lukijoille!

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.