Mainos

Näpit irti palkansaajien työeläkkeistä!

Finanssikriisin pyörteissä osa keskustelijoista näyttää tyystin unohtaneen suomalaisen työeläkejärjestelmän vahvuudet ja he yrittävät näykkiä järjestelmän nurkkia. Onko kysymys hätiköidystä paniikkinappulan painamisesta vai muista motiiveista, sitä voi vain arvailla. Epämääräisillä vihjailuilla yritetään nakertaa luottamusta työeläketurvaan, joka monien mittareiden mukaan on hyvässä kunnossa. Mutta auta armias, jos työeläkettä olisi vakaan peruslinjan sijasta kehitetty aikojen saatossa erilaisten neuvonantajien toiveiden mukaisesti.

Viime aikojen keskustelussa on - tahallaan tai tahattomasti - unohtunut perusperiaatteiden ja kokonaisuuksien tarkastelu. Keskustelussa pitäisi ymmärtää järjestelmän kehittämisen lähtökohdat ja historia sekä osata katsoa myös vuosikymmeniä eteenpäin.

***

Muutama esimerkki siitä, miten työeläke luo turvallisuutta ja vakautta finanssikriisin keskellä:

Maksussa olevat työeläkkeet maksetaan joka kuukausi ajallaan. Työeläkkeisiin tulee myös ensi vuoden alussa lain mukainen vajaan viiden prosentin indeksikorotus.

Ansaittu eläketurva on todellakin turvattu, sillä eläkkeen määrä ei ole sidottu sijoitustoiminnan tuottoihin. Sijoitustuotoilla voidaan toki vaikuttaa tuleviin eläkemaksuihin, mutta eläketurva taataan aina viime kädessä työstä perittävillä työeläkemaksuilla. Suomalainen työeläke osoittaa vahvuutensa ja oikeudenmukaisuutensa varsinkin, kun sitä vertaa muihin maihin. Monessa maassa eläkeikää lähestyvät ovat kauhuissaan eläkesäästöjen arvon alenemisen myötä. Vastuu tai ainakin osa vastuusta kansalaisten eläketurvasta on siirretty vakuutetuille joko täysin yksilöllisten eläkevakuutusten (esimerkiksi USA) tai vakuutusmaksujen sijoitustuottoihin perustuvan sopimuseläkkeen tai jopa osittain lakisääteisen eläkkeen (esimerkiksi Ruotsi) avulla.

Ensi vuoden eläkemaksuista on jo sovittu. Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet myös etsivänsä ensi vuoden aikana yhteisen näkemyksen tulevan maksukehityksen pitemmistä linjoista.

Viime vuosien onnistuneen sijoitustoiminnan avulla pystyttiin vahvistamaan tuntuvasti työeläkeyhtiöiden toimintapääomia kestämään myös talouden notkahduksia. Syksyllä pystyttiin kolmikantaisesti löytämään nopea ratkaisu, jonka avulla työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta voidaan vahvistaa muun muassa siten, että kotimaisen omistuksen osuutta ei pidä vakavaraisuussäännösten vuoksi vähentää.

***

Suomalaiset hyväksyvät eri tutkimusten mukaan työeläkkeen perusperiaatteet laajasti. Hieno suomalainen piirre on myös se, että eläketurva karttuu nykyisin lähes kaikesta ansiotyöstä ja se on sovitettu yhteen muun sosiaaliturvan kanssa.

Vuoden 2005 eläkeuudistus oli laaja ja tasapainoinen kokonaisuus, jonka avulla pyrittiin pidentämään työuria ja varautumaan tulevaan eläkemaksukehitykseen. Eläkeuudistus on otettu hyvin vastaan ja ensimmäisten vuosien perusteella eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt. Myönteisestä asenneilmapiiristä ikääntyneitä työntekijöitä ja jopa eläkkeellä olevia kohtaan on selviä merkkejä. Olisi tärkeää, että tätä asennekehitystä ei romutettaisi talouden taantuessa. Yritysten olisikin nähtävä kehityksen pitkä linja, jossa osaavaa työvoimaa tarvitaan ja jossa siitä kilpaillaan.

Eläkeuudistusta täydennettiin vuonna 2007. Tuolloin eläkeyhtiöiden sijoitus- ja vakavaraisuussääntöjä muutettiin, jotta myös sijoitustoiminnalla voitaisiin vähentää tulevaa eläkemaksun nousupainetta. Kymmenen vuotta aikaisemmin oli jo valittu linja, jossa sijoituksille lähdettiin hakemaan parempaa tuottoa unohtamatta kuitenkaan turvaavuusnäkökulmia. Muutosten taustalla on ollut vain ja ainoastaan tulevan eläketurvan turvaaminen.

Palkansaajajärjestöt ovat olleet mukana tekemässä muutoksia. On kuitenkin hyvä huomata, että samalla kun sijoitustoiminnan sääntöjä muutettiin, tehtiin sekä vuonna 1997 että 2007 muutoksia, joilla vahvistettiin eläkeyhtiöiden itsenäisyyttä ja hallitusten roolia sijoitustoiminnan riskien arvioinnissa. Palkansaajien näkökulmasta nämä muutokset olivat tärkeitä.

Jos vuoden 2007 sijoitus- ja vakavaraisuusuudistuksia ei olisi tehty, olisimme tällä hetkellä hankalassa tilanteessa. Kuluvana syksynä oli helppo hiukan säätää ja aikaistaa voimaantulevia säännöksiä, joiden avulla väliaikaisesti vahvistetaan yhtiöiden vakavaraisuutta. Toivottavasti eduskunta hyväksyy sijoitus- ja vakavaraisuusmuutokset nopeasti.

***

Tässä tilanteessa tuntuu oudolta, että ehdotetaan työeläkevarojen kokoamista yhteen ja annettaisiin yhdelle taholle mahdollisuus ohjata varojen jakautumista. Aikoinaan tehtiin viisas ratkaisu, jonka mukaan työeläkejärjestelmästä tehtiin hajautettu. Hajautettu järjestelmä pystyy ottamaan huomioon eräiden ryhmien erityispiirteitä ja samalla hyödyntämään tervettä kilpailua. Kilpailu merkitsee parempaa palvelua ja asiakkaiden tarpeiden huomioimista. Sijoituspuolella se on merkinnyt myös riskien ja vallan hajauttamista.

Viime aikoina tuntuu siltä, että ansiosidonnaisen sosiaaliturvan perusajatus on hämärtynyt. Ansioturvan perusajatus on kuitenkin hyvin kirkas: etukäteen määriteltyjen riskien varalta turvataan ansiosidonnaisella sosiaaliturvalla saavutettu kulutustaso vähintään kohtuullisesti. Kenenkään talous ei romahda äkillisesti, eikä ongelmien kohdatessa tarvitse esimerkiksi muuttaa asuinpaikkaa tai vaihtaa pienempään asuntoon.

Ansiosidonnaisen työeläketurvan toinen puoli on sen rahoitus, josta palkansaajat ja työnantajat sopivat osana työelämän pelisääntöjä ja turvaverkkoja. Työeläkkeet rahoitetaan lähes kokonaan palkansaajien ja työnantajien maksuilla.

Nämä periaatteet merkitsevät sitä, että työmarkkinaosapuolten näkemyksiä etuuksien ja rahoituksen kehittämisessä ei voi sivuuttaa. Työmarkkinajärjestöt ovat myös osoittaneet, että ne pystyvät katsomaan järjestelmien kehittämistä pitkäjänteisesti ja kokonaisuutena. Poliittisten voimasuhdemuutosten tai suhdanneheilahtelujen ei pitäisi heiluttaa lyhytnäköisesti peruslinjauksia.

Työeläketurva osana ansioturvaa on osoittanut jatkuvan sopeutumiskykynsä talouden notkahduksissa, globalisaation vauhdissa ja rakenteellisissa muutoksissa, kuten väestön ikääntymisessä. Työeläke ei tarvitse perusteellista remonttia. On syytä jatkaa hyväksi koettua linjaa, jonka mukaan työeläketurvaa kehitetään aidosti kolmikantaisesti.

Mikko Mäenpää, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.