Mainos

Naton uuteen kumppanuustarjoukseen on syytä suhtautua myönteisesti

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen suosittelee Suomea vastaanottamaan Naton uuden rauhankumppanuustarjouksen, jos Nato sitä tarjoaa. Uusi rauhankumppanuus olisi Kataisen mielestä Suomelle mahdollisuus päästä niin lähelle Natoa kuin mahdollista olematta kuitenkaan sotilasliiton jäsen.

Naton rooli on muuttunut rajusti kylmän sodan aikaisesta tilanteesta, jolloin se oli korostetusti jäsentensä puolustusliitto ja pyrki torjumaan Neuvostoliiton uhkaa. Varsovan liiton romahtamisen jälkeen uhkakuvat ovat muuttuneet täydellisesti. Venäjän konventionaalisen hyökkäyksen uhka poistettiin liittokunnan suunnittelutilanteista vuonna 2003.

Nykyisin Nato keskittyy ensisijaisesti kriisinhallintaan, terrorismintorjuntaan, joukkotuhoaseiden ja ohjusteknologian leviämisen ehkäisemiseen. Yhtenä esimerkkinä Naton terrorismin vastaisesta työstä on merivalvonta-operaatio Välimerellä. Operaation tarkoituksena on estää aseiden salakuljetusta. Sen

aikana on pysäytetty 64 000 alusta ja suoritettu 900 alustarkastusta. Tähän operaatioon ovat mahdollisesti tulossa mukaan myös Venäjä ja Ukraina.

Suurimmat viimeaikaiset Naton operaatiot ovat olleet kriisinhallintaoperaatioita tai luonnonkatastrofien avustusoperaatioita kuten hurrikaani Katriinan seurausten jälkihoito USA:n länsirannikolla. Naton nopeantoiminnan joukot osallistuivat myös hätäavun toimittamiseen Pakistanin maanjäristysalueelle.

Suomi on kuulunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan vuodesta 1994 lähtien ja sen euroatlanttisen yhteistyöneuvostoon vuodesta 1997 lähtien. Nykyisin jo 80% suomalaisista kriisinhallintaan osallistuvista rauhanturvaajista osallistuu nimenomaan Naton operaatioihin.

Suomen maine Naton kumppanina on vahva. Suomi on saanut poikkeuksellisen oikeuden johtaa prikaatia Nato-operaatiossa jo kahteen otteeseen Kosovossa. Olemme halunneet kytkeytyä mahdollisimman tiiviisti Nato-yhteistyöhön, koska olemme kokeneet sen arvojen ja toiminnan palvelevan myös Suomen turvallisuusetuja. Naton täysjäseniin verrattuna meillä ei ole ollut päätösvaltaa Naton toiminnassa eikä oikeutta osallistua niiden operaatioiden valmisteluun ja päätöksiin, joissa olemme sitoutuneet toimimaan. Tämän lisäksi emme ole tietenkään saaneet Naton turvatakuita, sillä liittokunta puolustaa vain jäseniään esimerkiksi terrorismilta tai sotilaalliselta hyökkäykseltä.

Yhdysvallat on tehnyt aloitteen Naton roolin laajentamisesta globaaliksi toimijaksi. Osa tätä ajattelua on jo Naton seuraavan Sofiassa pidettävän ulkoministerikokouksen käsittelyyn tuleva, sekä todennäköisesti marraskuussa Riikassa pidettävässä huippukokouksessa päätettävä esitys uudenlaisesta vahvistetusta rauhankumppanusohjelmasta. Ohjelmaa tarjottaisiin ennakkokaavailujen mukaan ainakin Suomelle, Ruotsille ja Australialle sekä mahdollisesti esimerkiksi Uudelle-Seelannille ja Etelä-Korealle. Käytännössä muutos nykyiseen rauhankumppanuuteen verrattuna on siinä, että hyväksyessään mahdollisen tarjouksen kumppanimaa pääsisi mukaan suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä sellaisista kriisinhallintaoperaatioista, joihin sillä olisi kiinnostusta osallistua.

Uuden vahvistetun kumppanuuden perusajatuksena on se, että Nato pystyisi vahvistamaan kykyään toimia tehokkaana kriisinhallitsijana. Tällöin se tarvitsee toimintaan kyvykkäitä ja osaavia kumppaneita. Ohjelma on räätälöity maille, jotka joko maantieteellisistä tai poliittisen tahdon puutteen vuoksi eivät ole

integroituneet Naton täysjäseneksi. Rauhankumppanusmaat ovat hyvin kirjava joukko, josta Suomi ja Ruotsi erottuvat niin demokratiansa kehityksen, varallisuutensa kuin myös osaamisensa vuoksi. Mahdollinen tarjous olisi myös käden ojennus Suomelle ja sen osaamiselle kriisinhallinnassa. Eli toinen ammattimies pyytää toiselta ammattimieheltä apua ja kutsuu yhteisiin talkoisiin.

Koska Suomi on halunnut yhdentyä Naton kanssa toiminnallisesti niin lähelle kuin vain pääsee olematta jäsen, on tämän tarjouksen vastaanottaminen ehdottoman tärkeää, mikäli tilaisuus meille tarjotaan. Olisi erikoista, mikäli emme haluaisi olla vaikuttamassa niiden nykyisten kaltaisten operaatioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon, joihin kuitenkin olemme halukkaita osallistumaan.

Mikäli asia etenee ja Suomi hyväksyy tarjouksen, hyvä kysymys on mikä olennainen asia meidät enää erottaa Nato-jäsenyydestä, kun Suomen edustustokin sijaitsee jo Naton päämajan porttien sisäpuolella? Uuden kumppanuuden myötä olisimme kuitenkin entistä tiiviimpi osa Natoa ja sen mukana päätöksenteossa. Ehkä tämä ei olekaan olennaisin kysymys, sillä varsinaisesta jäsenyydestä Suomessa ei vallitse riittävää konsensusta, mikä on edellytys liittymiselle. Olennaisinta on se, että Suomi on mukana aktiivisessa yhteistoiminnassa Naton kanssa mm. kriisinhallintaoperaatioissa ja toimii samalla tavalla, kuin toimisi ollessaan jäsen. Suomi on osaamisensa puolesta turvallisuuden tuottaja, ei sen kuluttaja. Näin on ainakin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Olemme myös turvallisuuden tarjoaja, mutta emme täysimääräisesti sen vastaanottaja niin pitkään kuin haluamme olla liittokunnan ulkojäsenenä.

Kokoomuksen pj. Jyrki Katainen

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.