Mainos

Nettivieras: Itä-Lapissa on potentiaalia!

Valtiotieteiden maisteri Arto Ojalan mukaan Itä-Lappi on ikääntymisen laboratorio. Kiinailmiönkin voi sanoa lähteneen sieltä liikkeelle. Ojala sanoo, että nyt tarvitaan toimivaa, verkottunutta palveluyrittäjyyttä vastaamaan kysyntään, rohkeutta nähdä lähitulevaisuuteen. Itä-Lapissa kun on potentiaalia.

Itä-Lappi on eniten rakennemuutoksesta kärsinyttä aluetta Suomessa.

Siitä huolimatta alue on saatavissa uuteen alkuun ja taloudelliseen nousuun. Itä-Lapissa on tulevaisuuden potentiaalia paljon. Avainsana on verkottuminen yrittäjien kesken sekä hyvin toimiva yhteistyö yrittäjien, kuntapäättäjien ja aluehallinnon viranomaisten kanssa.

Kaikessa tässä yhteistyössä on Itä-Lapissa nyt selviä ongelmia.

Itä-Lappi on ollut viime viikkoina ykkösuutinen mediassa päivästä toiseen. Tämä varmaan ainutkertainen mahdollisuus on käännettävissä alueen eduksi. Kävi sellutehtaalle loppujen lopuksi miten tahansa, nyt ovat ovet auki myönteiselle vaikuttamiselle poliittiseen päättäjään. Ja poliitikot päättävät infrastruktuurista, yrittäjyyden perusedellytyksistä, koulutuksen kohdentamisesta. Nyt katseet on käännettävä eteenpäin kaikella sillä energialla, jonka junakapina ja massaliike ovat alueen ihmisiin luoneet.

Itä-Lappi, Kemijärvi, Salla, Savukoski ja Pelkosenniemi ovat pinta-alaltaan noin viidesosa Lappia. Alue on kokenut viimeisten viidentoista vuoden aikana voimakkaimman rakennemuutoksen Suomessa.

Väestö on vähentynyt 22 prosentilla ja vanhenee ikärakenteeltaan nopeasti. Työikäisiä on 64.2 prosenttia väestöstä kun sama luku koko maassa on 66.8 prosenttia. Itä-Lappi on ikääntymisen laboratorio Suomessa! Työttömyysaste on pitkään ollut 20 - 30 prosenttia, ja vaikka työllisyys on Suomessa nopeasti parantunut, on Itä-Lapin työttömyys tälläkin hetkellä yli viisitoista prosenttia.

Suomalaisen kiinailmiön voi sanoa lähteneen liikkeelle Itä-Lapista. Salcomp vei jo vuosia sitten lähes 600 työpaikkaa Kiinaan. Teolliset työpaikat ovat vähentyneet tai vähentymässä yhteensä lähes 1000 työpaikalla. Alueen bruttokansantuote on alentunut viimeisten 10 vuoden aikana vajaat 10 prosenttia, huolimatta erittäin kovasta talouskasvusta Suomessa keskimäärin. Alueen bruttokansantuote on vain vajaat 75 prosenttia nykyisen 25 EU-maan bruttokansantuotteen tasosta.

Itä-Lappi on aina ollut "suurten savotoiden" aluetta. Aina on uskottu ja luotettu suuriin isojen yhtiöiden tai valtion luomiin hankkeisiin. Esimerkkinä suurista savotoista on viime vuosisadan alkupuolella Savukosken pohjoisosaan Tulppiolle perustettu "Samperin savotta", suuri puusavotta, nimettynä Kemi-yhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandbergin mukaan. Savottaan hankittiin telaketjulla kulkevia höyryvetureita Amerikasta rahtaamaan puuta tunturin yli Kemijoen ylälatvojen varteen. Uskomaton hanke! Kemijärven sellutehdas eduskunnan päätöksellä edustaa 1960-luvun suurta, sellaisenaan ihan järkevää projektia. Myös Salcomp oli suuri poliittinen ja aluepoliittinen päätös, joka työvoimavaltaisena tuotantona ei kestänyt maailman muutosta.

Nyt on luotava katseet eteenpäin! Suurten savotoiden odotteluun ei pelkästään kannata panostaa. Niitäkin on todennäköisesti tulossa, tällä kertaa jo lähtökohtaisesti kilpailukykyisellä pohjalla. Avainsana on kuitenkin yrittäjyys. Alueella on potentiaalia uudelle yrittäjyydelle kääntämään myös väestön muuttovirta toiseen suuntaan.

Mutta kaikki ei ole kunnossa. Yrittäjien keskinäinen yhteistyö ei toimi riittävän hyvin. Yrittäjien ja kuntaviranomaisten kesken on hankaluuksia. Liiallinen virkamiesvaltaisuus tappaa rohkeat, luovat, hullutkin ideat. Kyse on kuitenkin ihmisten asioista ja vielä kohtuullisen pienissä piireissä. Avoin yhteistyö on kaiken perusedellytys.

Itä-Lapissa on runsaasti mahdollisuuksia, mutta ne on tiedostettava. Tiheäsyiset puut kasvavat ilmaston muutoksen myötä yhä nopeammin. Puuta voidaan jalostaa myös mekaanisesti kuluttajien tarpeisiin. Tämän päivän innostus kiinalaisiin lastulevytuotteisiin kuluttajien piirissä hiipuu hyvin nopeasti!

Alueella on läntisen, tavoitettavissa olevan Euroopan suurimmat luonto- ja erämaa-alueet. Luonto ja rauha jos mikä kiinnostavat kaiken nähnyttä eurooppalaista matkailijaa ja matkailijaa muualtakin maailmasta. Useimmille keskieurooppalaisille ihmisille jo pelkkä hiljainen metsä on uskomaton kokemus.

Tarvitaan siis toimivaa, verkottunutta palveluyrittäjyyttä vastaamaan kysyntään, rohkeutta nähdä lähitulevaisuuteen. Alue on logistinen kokonaisuus. Pelkästään kaksi lentokenttää parin sadan kilometrin etäisyydellä toisistaan ovat suuri voimavara.

Rajan takana on nopeasti vaurastuva Venäjä suurine hankkeineen. Luultavasti valtiovaltakaan ei ole tajunnut niiden hankkeiden merkitystä. Liikenneväyliä, rautatietä ja maanteitä pitäisi jo nyt kehittää vastaamaan kasvavan matkailun ja muun yritystoiminnan tarpeisiin, mutta myös Venäjällä toimivien yritysten tarpeisiin. Todennäköisesti rajan takana toimii tuota pikaa myös suomalaisia yrityksiä. Poliittisilta päättäjiltä on lupa odottaa kaukonäköisyyttä eikä vain kuivia ja aluetta kurittavia peruutuspeililaskelmia.

Itä-Lappiin kannattaa panostaa myös koulutuksessa. Itä-Lappi akatemia panostamaan pitkäjänteiseen elinkeinopainotteiseen aluekehittämiseen olisi vaatimaton sijoitus, mutta tuottaisi todennäköisesti erittäin hyvin, lisääntyvänä ja osaavana yrittäjyytenä.

Ei muuta kuin toimeksi niin poliittisella tasolla kuin Itä-Lapissakin!

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.