Mainos

Nuorisorahasta kunnille kannustin nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn

Suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus on pitkälti kiinni korkeasta työllisyysasteesta. Nuorisotyöttömyys on pitkäaikaistyöttömyyden ohella vaarallisin työttömyyden laji, jonka aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat sekä taloudellisesti että inhimillisesti erittäin suuret. Tulevaisuuden näkymien ja oikeudenmukaisen kohtelun puute synnyttävät vaikeaa katkeruutta, joka johtaa helposti yhteiskunnallisiin levottomuuksiin kuten jo Iso-Britanniassa on nähty.

Kuuden puolueen hallitus sitoutui jo ohjelmassaan toteuttamaan kunnianhimoisen tavoitteen nuorten yhteiskuntatakuusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuu toteutetaan työministeri Ihalaisen johdolla vuoteen 2013 mennessä. Vuosittain yhteiskuntatakuun toteuttamiseen on varattu 60 miljoonaa euroa.

Suomi kulkeekin nyt hallituksen johdolla nuorisotyöttömyyden torjunnassa EU:n kärkijoukossa yhdessä mm. Itävallan kanssa, jossa vastaavanlainen nuorisotakuu on toteutettu sosialidemokraattien johdolla jo vuonna 2008. Hyvät kansalliset käytännöt on tehokkaasti levitettävä koko unionin alueelle.

Tarvitsemme sekä Suomeen että koko Eurooppaan lisää nuorille suunnattuja työpaikkoja, koulutusta ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa sekä liikkuvuutta. Samoin on syytä pohtia, millaisia uusia kannustimia nuorten työllistämiseen olisi mahdollista kehittää. Suomessa on riittävästi sekä työtä että potentiaalisia työntekijöitä, mutta näiden yhdistämiseksi on syytä etsiä vielä uusia käytäntöjä ja toimintatapoja.

Yhteiskuntatakuu vaatii toteutuakseen nykyistä entistä tiiviimpää yhteistyötä työvoima- ja koulutusviranomaisten, kuntien ja muiden palvelutuottajien kesken. Suomessa nuorten työllistämisen kynnyksiä on alennettu mm. myöntämällä työnantajalle tukea palkanmaksuun tilanteessa, jossa työnantaja palkkaa vastavalmistuneen nuoren. Ensimmäisen työpaikan saanti olisi tehtävä nuorille mahdollisimman helpoksi. Osana nuorten yhteiskuntatakuuta elinkeinoelämä ja yritykset voisivatkin ottaa kunnia-asiakseen roolinsa kesätyöpaikkojen ja ensimmäisten työpaikkojen tarjoamisen.

Erityisesti on mietittävä uusia keinoja nuorten työttömien, osatyökykyisten ja syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseksi sinne, missä työvoimalle eniten kysyntää on eli julkisissa palveluissa ja kuntasektorilla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa nuorten työttömien aktivoimista esimerkiksi erilaisissa vanhustenhuollon tukitehtävissä, kuten vanhusten auttamista ulkoilussa ja arjen askareissa. Kunnat voisivat tätä tarkoitusta varten yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa sisällyttää budjetteihinsa erillisen nuorisorahan, joka kohdennettaisiin nuorten työllistämistoimiin ja kolmannen sektorin tukityöllistämiseen.

Malli voisi toimia siten, että valtio tukisi kunnan luomaa nuorisorahaa jollakin osuudella kokonaissummasta. Tällöin yksittäiselle kunnalle muodostuisi järkevä kannustin panostaa myös itse nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn. Etenkin hiipuvan talouskasvun oloissa kuntien, valtion ja työvoimaviranomaisten täytyy pystyä tämän kaltaisiin erillistoimiin, jotta talouskriisin laskua ei laiteta nuorten eli Suomen tulevaisuuden piikkiin.

Jutta Urpilainen, valtiovarainministeri (sd.)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.