Mainos

Nuorisotyöttömyydelle nollatoleranssi

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan nuorten työllistyminen ja mielenterveyden tukeminen on nostettava politiikan raskaan sarjan kysymykseksi. Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden tuplaantuminen on Urpilaisen mielestä hälyttävä tieto, josta ei uskalleta puhua. Ne lähes 4 000 nuorta aikuista, jotka jäävät vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle, ovat suomalaisen yhteiskunnan tabu. Tähän on nyt herättävä.

Nuorten eläköityminen on suomalaisen yhteiskunnan tabu

Valmistautuessamme eduskuntaryhmämme kesäkokoukseen, pohdin sitä, mitkä olivat toukokuussa kokoontuneen puoluekokouksemme pääviestejä. Pohdinnan jälkeen esittelin kolme SDP:n sitoumusta seuraavalle vaalikaudelle. Ensimmäinen oli irtisanoutuminen työeläkkeiden leikkauksista, mikä lisää ihmisten turvallisuutta. Toinen oli pääomatuloveron korottaminen, mikä vahvistaa oikeudenmukaisuutta. Kolmas oli työllisyysmäärärahojen nostaminen, jotta voimme toteuttaa nuorisotyöttömyyden nollatoleranssin.

Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi - hurja lupaus?

Mistä nollatoleranssissa on kyse? Suomella ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa antaa nuorisonsa syrjäytyä työelämästä. Puoluekokouksemme linjasi, että seuraavan hallituksen on sitouduttava siihen, että jokaiselle nuorelle turvataan opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Tätä sitoumusta pidettiin uutisoinnissa ”hurjana lupauksena”.

Ilmaus kuvaa hyvin suomalaisen yhteiskunnan ilmapiiriä. Nuorten elämäntilanteen ja työllisyyden tukemista pidetään jostain syystä hurjana linjauksena. Tähän asenneilmastoon on saatava muutos. Suomen on alettava puhuttava nuorisonsa hyvinvoinnista uudella vakavuudella. Nuorten opiskelun kannustaminen, nuorten työllistyminen ja nuorten mielenterveyden tukeminen on nostettava politiikan raskaan sarjan kysymykseksi. Jollei näin toimita, suomalainen hyvinvointivaltio on vaarassa menettää luonteensa ja kansantaloutemme on vaarassa menettää kestävän pohjansa.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat tuplaantuneet

Työurien pidentämisestä keskusteltaessa on ollut paljon esillä 63 - 68 vuoden joustava eläkkeelle siirtymisikä. Vapaaehtoisin kannustimin onkin pyrittävä siihen, että keskimääräinen työnjättöikä nousee. Suuri ongelma piilee kuitenkin nuorten työntekijöiden keskuudessa. Ne 4000 nuorta aikuista, jotka jäävät vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle, ovat suomalaisen yhteiskunnan tabu, josta ei uskalleta puhua. Taustalla saattaa olla mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää ja nuorten mielenterveyspalveluiden alasajoon liittyvää syyllisyyttä. Nyt on kuitenkin aika kohdata tilanne sellaisena kuin se on.

Työterveyslaitos julkisti tänä vuonna hälyttävän tiedon, josta ei ole julkisuudessa puhuttu riittävällä vakavuudella. Nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on viime vuosina lähes tuplaantunut: alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 40 prosenttia vuosina 2003–2008. Kehityssuunta on väärä. Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä nuoria aikuisia on jo noin 20 000: heidän menetetyt työvuodet tulisi olla yksi kansantalouden tilasta huolestuneiden päähuolenaiheista. Nuorisoeläköityminen tarkoittaa nimittäin 35 menetettyä työvuotta, jos ihminen ei kuntoudu takaisin töihin.

”Miljardien työtulomenetykset”

Kun kolmekymppinen jää työkyvyttömyyseläkkeelle, hänen menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa. Työterveyslaitoksen mukaan pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 16–34-vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio. Työpanosmenetyksestä merkittävä osa eli 4,7 miljardia aiheutuu mielenterveyshäiriöistä. Summa on kymmenkertainen verrattuna siihen euromäärään, mikä työterveyshuoltoon satsataan vuosittain

Ongelman vakavuutta ei ole osattu hahmottaa, mutta tilanteeseen on nyt herättävä. Suomalaisten poliitikkojen tulisi olla erittäin huolestuneita nuorten masennuksesta ja muista mielenterveyden ongelmista. Työelämän kasvava ongelma, mielenterveyden järkkyminen, näkyy jo aikuisuuden kynnyksellä. Lukiolaistytöistä 14 prosenttia ja pojista 7 prosenttia oirehtii keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta (SLL 2007). Ammatillisten opiskelijoiden tilanne on samansuuntainen: 26 prosenttia opiskelijoista tuntee olonsa masentuneeksi tai ahdistuneeksi (OSKU 2009).

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen puhuu näköharhasta, kun miljardien työtulomenetykset eivät oikein näy missään. Työtulomenetysten päälle tulevat vielä nuorten työkyvyttömyyseläkeläisten hoitokustannukset, jotka ovat vuosittain 2,5 miljardin euron suuruusluokkaa.

Palkansaajat rahoittavat työllään julkisen talouden

Kun joku ehdottaa puolustusmäärärahojen ylimääräisistä korotuksista luopumista ja varojen kohdentamista kouluterveydenhuoltoon tai koulujen luokkakokojen pienentämiseen, se ei saisi enää tänä päivänä olla mikään naureskelun aihe. Kun joku ehdottaa nuorille matalan kynnyksen mielenterveysapua ja nuorisopsykiatrian poliklinikkojen kolmen kuukauden jonojen lyhentämistä, ehdotus ei saisi joutua muodissa olevan talousajattelun tyrmäämäksi. Kyse on raskaan sarjan poliittisista kysymyksistä, joiden ratkaisemiseen tarvitaan poliittista tahtoa.

Hyvinvointivaltion arvojen noudattaminen ei tarkoita ylimääräistä kuluerää, vaan se tarkoittaa huolenpitoa Suomen kansasta niin, että Suomessa jatkossakin riittää osaavaa ja hyvinvoivaa työvoimaa. Me tarvitsemme palkansaajia, jotka omalla työllään rahoittavat julkisen talouden ja jotka vastineeksi voivat luottaa tulevaisuuden turvaansa. Me tarvitsemme nuorisomme mukaan työelämään.

Jutta Urpilainen, SDP:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.