Mainos

Ojala: Hallituksella riittää hommia

Arto Ojalan mukaan hallituksella on talouspolitiikan näkökulmasta edessään tärkeä ja vaikea syksy.

Viimeisimmät tiedot työllisyyden kehityksestä olivat myönteisiä, ja hallitusta ja sen talouspolitiikkaa mairittelevia. Työllisyysaste oli noussut ja työttömyysaste laskenut alhaisimmaksi 15 vuoteen. Ekonomistien havainto oli se, että talouskasvu on aiempaa työllistävämpää. Siis työllisyys paranee aiempaa alhaisemmalla kasvulla. Miksi näin? Pääosin siksi, että hallitus on noudattanut tuloverotusta keventävää talouspolitiikkaa. Verokiila on kaventunut, mikä on luonut mahdollisuuksia ennen muuta työllistävien palvelualojen kasvulle. Vahvistuneen ostovoiman myötä palvelujen kysyntä on lisääntynyt ja työllisyys parantunut.

Suomessa on aiemmin tarvittu vähintään kolmen prosentin talouskasvua, jotta työllisyys paranisi. Kun on vertailtu eri maiden kykyä työllistää, on havaittu, että USA, maailman palveluvaltaisin kansantalous, kykenee parantamaan työllisyyttään jo 1,5 prosentin kasvulla. Palveluvaltaisuuden lisääntyminen parantaa siis nopeasti työllistämiskykyä.

Avasin heinäkuussa keskustelua verotuksen keventämisen tarpeesta edelleen. Olen täysin tietoinen siitä, että hallitus on keventänyt ja on edelleen ensi vuonna ja vuonna 2007 keventämässä verotusta enemmän kuin mitä hallitusohjelmaan on kirjattu. Mutta totta on myös se, että tuloveroasteikkojen inflaatiotarkistukset ovat joka vuosi jäämässä pienemmäksi kuin ansiokehitys. Omalta osaltaan tämä syö verokevennysten vaikutusta. Ja sitä paitsi kokonaisveroaste ei juurikaan näytä laskevan, koska kunnallisverotus on keskimäärin kiristymässä, samoin useat julkiset maksut nousevat. Mutta rakenteellisesti tuloverotuksen alentaminen keventää verokiilaa ja luo myönteisen työllisyysvaikutuksen.

Tuloverotusta kannattaisi ja pitäisi keventää vielä tämän hallituskauden aikana enemmän kuin nyt on päätetty. Rajaveroasteet ovat jo keskituloisilla, suurituloisista puhumattakaan, kolmanneksi korkeimmat Euroopassa. Jopa Ruotsia korkeammat! Muuallakin kevennetään verotusta ja kilpailussa on syytä pysyä voittajien puolella. Näyttipä myös Suomen Pankin pääjohtaja olevan asiasta samaa mieltä.

Hallituksella on talouspolitiikan näkökulmasta tärkeä syksy edessään, ja vaikea. Presidentin vaalit lähestyvät kovaa vauhtia ja myös pääministeri on ehdokkaana. Keskeisillä hallituspuolueilla on omat ehdokkaansa ja vaalitaistelu, vuoden 2007 eduskuntavaalien "esivaaleina", tulee olemaan kovaa. Vaalitaistelu ei kuitenkaan saa vaikuttaa hallituksen toimintaan halvaannuttavasti. Merkkejä siitä on valitettavasti näkynyt. Hallituksen on valmisteltava lokakuun puoliväliin mennessä Lissabonin strategian toimeenpanoa vauhdittava kansallinen ohjelma. Ohjelma on todella tärkeä talouspoliittinen linjanveto. Valtioneuvoston Suomi maailmantaloudessa -selvityksen loppuraportti antaa tälle työlle erittäin hyvät lähtökohdat. Mutta tiedossa on myös se, että raportin talous- ja rakennepoliittisista uudistusehdotuksista ei vallitse yksimielisyyttä hallituksen sisällä. Työmarkkinoiden kehittäminen on varmasti yksi vaikeimpia lohkoja ja vielä alue, jossa päätöksenteko kuuluu työmarkkinajärjestöille. Siksi onkin erittäin hyvä, että hallitus ilmoitti kutsuvansa työmarkkinoiden edustajat keskustelemaan toimista työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja työllisyyden kasvun turvaamiseksi. Jälleen tulee tilaisuus testata, onko suomalainen yhteiskunta sopimusyhteiskunta!

Lissabonin strategian edellyttämien kansallisten toimenpideohjelmien myötä talouspolitiikan suunnitteluun tulee myös uusi aikajänne. Kansalliset toimenpideohjelmat ulottuvat vuosille 2005-2008 eli pitkälle seuraavan hallituksen toimikaudelle. Tässäkin mielessä syksyn talouspoliittiset päätökset, joilla tehdään Lissabonin strategian mukainen kansallinen toimenpideohjelma, ovat erittäin tärkeitä. Tärkeämpiä kuin se, kuka maassa on presidenttinä seuraavat kuusi vuotta.

Talous näyttää juuri nyt kehittyvän kohtuullisen mukavasti. Pidemmällä aikavälillä, muutaman vuoden tähtäimellä, taloutta rasittaa kuitenkin suuret ongelmat. Väestön ikääntyminen ja sen seurauksena työvoiman väheneminen edellyttää kovaa panostusta tuottavuuden nostamiseen niin julkisessa taloudessa kuin yksityissektorillakin, ja työmarkkinoilla. Julkisen talouden tasapaino uhkaa heikentyä ja globaali kilpailu tiukentuu. Fraasinomaisia, kuluneita lauseita mutta kiusallisen tosia. Tämän syksyn päätöksillä vaikutetaan isoihin asioihin ja koko suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen.

Arto Ojala

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.