Mainos

Palkansaajat eivät saa joutua verouudistuksen maksumiehiksi

Talouden ja toimintaympäristön näkymät johtavat ajatukseen, että ansiotulojen verotuksen yleistä kiristämistä tulisi välttää. Kiristämisen ei ole viisasta, koska verojen korotukset leikkaisivat ostovoimaa ja vaikeuttaisivat palkkaneuvotteluita. Jos työtä verotettaisiin nykyistä enemmän, se johtaisi työn määrän vähentymiseen taloudessa. Jotta voimme selviytyä jatkossa julkisen talouden haasteista, meidän tulee kyetä luomaan lisää työpaikkoja ja työtä. Se tasapainottaa parhaiten julkista taloutta. Yhtälö ei ole helppo.

Ensi vuonna palkansaajien työttömyysvakuutusmaksuissa on arviolta 0,4 prosenttiyksikön nousupaine. Samoin palkansaajien tel-maksu nousee 0,2 prosenttiyksikköä. Näiden sosiaalivakuutusmaksujen nousu on kompensoitava palkansaajille tuloverotusta keventämällä.

Myös kunnat nostavat tuloveroprosenttejaan. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti noussee noin 0,5 prosenttiyksikköä (nyt 18,98 %). Myös tästä verojen nousun kompensoinnista valtion tuloverotuksessa on syytä keskustella. Jos valtion tuloveroastetta kevennettäisiin esimerkiksi prosenttiyksikkö, se todennäköisesti riittäisi kompensoimaan tiedossa olevat verojen maksujen korotukset. Tämä muutos pienentäisi valtion saamia verotuloja noin 800 miljoonaa euroa.

Nykyisen verojärjestelmän keskeinen ongelma on ansiotulojen ja pääomatulojen verokohtelun suuri ero. Se kannustaa muuntamaan progressiivisesti verotettuja ansiotuloja kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi. Suomen yritysveron taso on kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen (26 %) ja on EU 15 -maiden matalimpia. Nyt elinkeinoelämän taholta Suomen halutaan aloittavan aggressiivinen verokilpailu, vaikka kansainvälisesti yritysverokantojen aleneminen on päättynyt ja on merkkejä niiden kääntymisestä jopa hienoiseen nousuun. Tämä johtuu julkisten talouksien suurista vajeista ja halusta suitsia veroparatiiseja finanssikriisin jälkeisessä tilanteessa.

Avoin maailma edellyttää, että Suomessa verotus on kilpailukykyinen. Huikeita eroja kilpailijamaihin ei nyt ole. Yhden prosenttiyksikön muutos yritysverokannassa merkitsee noin 200 miljoonan euron verotulojen menetystä. Jos EK:n haluama kuuden prosenttiyksikön alennus toteutettaisiin, se alentaisi valtion ja kuntien saamia verotuloja 1,2 miljardia euroa. Tämä johtaisi julkisen sektorin alasajoon.

Jos yritysverotusta kilpailuun vedoten alennetaan, verotuottomenetykset tulisi kyetä kompensoimaan pääomatulojen verotusta kiristämällä. OECD esitti raportissaan, että Suomen tulisi luopua kokonaan kansainvälisesti poikkeuksellisesta, tulolajien mukaan eriytetystä verojärjestelmästä. Mikäli nykyisestä tulolajien eriytetystä verojärjestelmästä ei voida poliittisista syistä luopua, pääomatulojen verokohtelua (28 %) on lähennettävä ansiotulojen verotukseen nähden. Pääomaverotuksen ja yritysverotuksen uudistaminen ovatkin tarkan harkinnan paikka.

Suomen yleinen arvonlisäverokanta (23 % heinäkuusta 2010) on EU-maiden vertailussa korkea. Pohjoismaisittain siinä on kuitenkin vielä vähän korostusvaraa. Arvonlisäverotus on valtion talouden paikkaamisen kannalta tärkeä veromuoto. Yleisen arvonlisäverokannan pieni nosto lienee helpoiten toteutettavissa oleva toimi. Alennettujen verokantojen muuttaminen on vaikeaa, koska ne koskevat monia välttämättömyystarvikkeita kuten lääkkeitä ja ruokaa. Vaikka alv:n kiristäminen nostaa hintatasoa ja leikkaa palkansaajien ostovoimaa, vaikutus on kuitenkin vähäisempi kuin jos ansiotulojen verotusta nostettaisiin suoraan, koska alv:n maksajia on enemmän. Alv:n mahdollisissa korotuksissa tulisi ottaa huomioon työllistävien palveluiden asema ja muutosten vaikutukset tulonjakoon.

Ympäristö- ja muiden haittaverojen ensisijainen tarkoitus on saada aikaan muutoksia käyttäytymisessä, eikä välttämättä lisää verotuloja. Ympäristöön haitallisesti vaikuttavan toiminnan verotusta voidaan asteittain nostaa. Suomen erityistekijät on kuitenkin otettava huomioon. Näitä ovat pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja energiaintensiivinen tuotantorakenne. Ympäristöverotusta (hiilidioksidivero) ei tule kiristää päästökaupan piirissä olevan toiminnan osalta, jotta vältytään kaksinkertaiselta rasitukselta kyseiselle elinkeinotoiminnalle. Valmisteveroista voidaan edelleen hakea enemmän ohjaavuutta.

OECD kiinnitti maaraportissaan huomioita siihen, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet läntisistä teollisuusmaista nopeimmin. Tämä kehitys voi vaarantaa jatkossa yhteiskunnan vakauden. Asia kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia, jotka ostavat Suomen valtion velkakirjoja ja arvioivat niin sanottua maariskiä. Tämä on tärkeä kysymys, kun julkista taloutta aletaan tasapainottaa vaalien jälkeen. Se, kuinka maksurasitus kohdistetaan eri tulonsaajaryhmien välillä, on suuri yhteiskunnallinen kysymys. Sijoittajat epäilevät, että tarvittavia muutoksia ei saada aikaan (verot, menot, työurat), jos kuormaa ei jaeta enemmän niille, joilla siihen on enemmän kantokykyä. Valtion progressiivinen tuloveroasteikko on peräisin ajalta, jolloin palkkaerot olivat pieniä, siis ennen 1990-lukua. Viime vuosina tapahtunut palkkahaitarin venyminen, veronmaksukyvyn huomiointi ja verotuksen oikeudenmukaisuus puoltaisivat asteikon jatkamista yläpäästä, vaikka se ansiotulojen verotuksen progressiota tältä osin kiristäisikin. Verotuksen kannustimilla ei ole korkeilla tulotasoilla merkitystä, vaan kannustinvaikutukset ovat suurimpia keski- ja pienituloisilla.

Palkansaajien verotuksen kiristämisen estäminen olisi tässä tilanteessa tärkeää ainakin keski- ja pienituloisilla. Pahoin pelkään, että elinkeinoelämän esitykset rajuista yritysveroalennuksista johtaisivat tilanteeseen, jossa poliittinen viesti olisi se, että ansiotuloverotuksen alentamiseen ei ole valtion verotuksen puolella mahdollisuuksia. Kun tähän lisätään kunnallisverojen kiristyminen, on mahdollista, että palkansaajat joutuvat verouudistuksen maksumiehiksi.

Kiinteistöveron korottaminen on ollut verokeskustelussa usein esillä. Ekonomistit pitävät sitä hyvänä veromuotona, koska se kohdistuu liikkumattomiin kiinteistöihin. Nehän eivät karkaa ulkomaille, vaikka niitä enemmän verotettaisiinkin.

Kiinteistöveron taso ei ole Suomessa erityisen korkea, mutta vastaavasti monet muut verot ovat. Kiinteistöveron korotusten maksajia ovat omissa asunnoissaan asuvat palkansaajat. Kiinteistöveron korotukset nostavat myös vuokria. Vaikka kiinteistöveron korotuksilla olisi mahdollista vakauttaa kuntien taloutta, kiinteistöveron korotuksia ei tule tehdä, jos ei samalla huolehdita palkansaajien ostovoimasta ansiotulojen verotusta kehittämällä. Ongelmana kiinteistöverotuksen korotuksissa olisi myös se, että finanssivarallisuutta ei verotettaisi mitenkään, mutta välttämätöntä asuntovarallisuutta kyllä. Tavallinen omakotiasuja tai kesämökin omistaja joutuisi maksamaan, lisää mutta huomattavaa finanssivarallisuutta omistava ei ollenkaan. Tämä ei olisi oikeudenmukaista.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.