Mainos

Palveluista suomalainen vientituote

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen uskoo, että Suomella on hyvät edellytykset tehdä terveys- ja hoivapalveluista vientituote. Ikääntyvässä Euroopassa suomalisten korkeatasoisten terveyspalveluilla voisi olla valtava kysyntä, kirjoittaa Katainen.

Viimeiset kymmenen vuotta Suomen talouskasvu on haettu huippuosaamisesta teknologiateollisuudessa. Tulevaisuussa menestystekijäksi voi nousta kovatasoisten palvelukonseptien vienti. Varsinkin terveys- ja hoivapalveluissa on valtava mahdollisuus, kun Eurooppa ikääntyy ja entistä useammin keski verto seniorikansalaisella on varaa hyödyntää kalliitakin palveluita.

Vision toteutuminen edellyttää palveludirektiiviä, joka purkaa kaupan esteet Keski-Euroopasta, jonne ne ovat pinttyneet pohjoismaita tiukemmin. Jos ranskalainen Sodex´ho osaa tuoda ravitsemuspalvelunsa Suomen eduskuntaan, niin miksei suomalainen kotipalvelu- tai terveystaloyrittäjä voisi viedä osaamistaan ikääntyvään Eurooppaan.

Hyvinvointi syntyy työstä

Hyvinvointi syntyy työstä, eli palkoista ja verotuloista, joita voidaan käyttää julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen rahoittamiseen. Hyvinvointia puolustavat siis ne, jotka haluavat edistää työllisyyttä ja talouskasvua. Euroopan unionin sisämarkkinat ovat olemassa, jotta rauhalle, kasvulle ja työllisyydelle olisi mahdollisimman hyvät olosuhteet.

Palveluiden osuus Euroopan taloudesta on yli kaksi kolmasosaa. Työllisyydestä osuus on vielä suurempi. Silti vain 20 prosenttia EU:n jäsenmaiden välisestä kaupasta on palveluita. Tässä lepää suuri potentiaali. Laskelmien mukaan palvelukaupan esteiden purkaminen toisi 600 000 - 2 500 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan. Bruttokansantuote kasvaisi 1 - 1,8 %. Tälle hyvinvoinnille olisi tilausta.

Palveludirektiivi helpottaa palveluiden vientiä

Palveludirektiivi luo selkeämmän oikeusperustan palveluiden kaupalle. Se vähentää turhaa ja syrjivää byrokratiaa sekä helpottaa palveluntarjoajien toimipisteiden perustamista toiseen jäsenmaahan.

Palveludirektiivin vastustustajia ovat motivoineet muutoksen pelko ja väärät käsitykset. Pelätään, että toisesta maasta tullaan viemään palvelutyöpaikat. Luullaan myös, että muutokset johtavat työehtojen polkemiseen tai julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen romuttumiseen.

"Puolalaisen putkimiehen" pelko on suorastaan hassunkurinen. Jos rajoitukset vahvistaisivat hyvinvointia, eikö saman logiikan mukaan pitäisi pystyttää entistä enemmän esteitä. Lopulta kauppaa saisi käydä ainoastaan oman kylän kesken. Palveluyritys joutuu aina soveltamaan kohdemaan työ- ja palkkaehtoja. Yhtälailla pätevyysvaatimukset on aina hyväksytettävä asianomaisessa maassa.

Toivottavasti palveludirektiivi nostaa palvelutyön arvostusta Suomessa. Meillä on pitkään ajateltu, että palvelutyö on "toistemme paitojen pesua", eikä sillä kansakunta vaurastu. Olemme liiaksi keskittyneet vain teollisuuden kehittämiseen. Totuus on kuitenkin se, että suomalainen hyvinvointi tarvitsee sekä perinteistä raskasta teollisuutta että palvelutyötä- ja yrittäjyyttä. Meillä ei ole varaa ylenkatsoa mitään työtä.

Lisää työpaikkoja palveluihin

Hyvinvointi tulee ainoastaan korkean työllisyysasteen kautta. Palvelualojen kehittymistä tulee parantaa mm. työnantajamaksuja alentamalla ja investoimalla t&k varoja uusien palvelukonseptien kehittämiseen vientimarkkinoille. Hyvinvointipalvelujen vienti on iso mahdollisuus Suomelle. Palveluiden kehittäminen vientikelpoisiksi edellyttää, että sallimme yritysten toiminnan entistä laajemmin myös julkisten palvelujen tuottajina.

Suomelle palveludirektiivi tuo pelkästään hyvää. Palvelusektorimme on jo valmiiksi Euroopan vapaimpia, joten esteiden purkaminen ei tuo meille juurikaan ulkomaista kilpailua. Mutta mitä tehokkaammin direktiivi onnistuu palveluiden kauppaa vapauttamaan, sitä enemmän palveluteollisuudellemme avautuu vientimahdollisuuksia.

Yksityiset terveyspalvelut saatava mukaan

Palveludirektiivin arvosta Suomelle laskee, jos yksityiset terveyspalvelut jäävät sen ulkopuolelle. Eilisessä europarlamentin äänestyksessä tapahtui työtapaturma: terveyspalvelut äänestettiin ensin direktiivin sisään ja sitten toisessa artiklassa ulos. Sisäisesti ristiriitainen mietintö ei ole ainutlaatuinen Strasbourgin julkaisusarjassa. Pallo on nyt komissiolla, joka julkaisee uuden ehdotuksen direktiiviksi kevään Eurooppa-neuvoston jälkeen.

Suomen on syytä tehdä kaikkensa, että yksityiset terveyspalvelut saadaan sisään komission uuteen ehdotukseen. Direktiivin jatkokäsittely osuu joka tapauksessa Suomen puheenjohtajuuskaudelle. Katseet kohdistuvat ennen kaikkea kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariseen. Kyse on asiallisesti mitaten Pekkarisen uran suurimmasta asiasta. Tässä onnistuminen olisi voitto Suomelle.

Jyrki Katainen

Kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.