Mainos

Perustuslaillisen EU:n alku vai loppu?

EU-tutkija Teija Tiilikaisen mukaan perustuslain ratifioinnin jatkaminen suunnitelmien mukaan olisi unionin jäsenmaiden näkökulmasta oikeudenmukainen ratkaisu.

EU:n huippukokouksen visaisena tehtävänä on ollut miettiä unionille strategiaa sen perustuslain ratifioinnin suhteen. Ratifioinnin jatkaminen suunnitelmien mukaan olisi unionin jäsenmaiden näkökulmasta oikeudenmukainen ratkaisu. Toisaalta, monissa jäsenmaissa on ollut halua antaa parhaillaan vallalla olevan kriisimielialan rauhoittua ennen kuin käsittelyssä edetään. Perustuslain toteaminen kuolleeksi tässä vaiheessa olisi ongelmallisin vaihtoehto, sillä se antaisi ylivallan unionin tulevaisuudesta päättämiseen kahdelle jäsenmaalle.

EU:n johdossa on myös pohdittu kiivaasti, miten perustuslaille ulko-ovea osoittaneiden Ranskan ja Hollannnin kansalaisten vaatimuksiin olisi vastattava. Kielteiset kansanäänestystulokset ovat yleinen epäluottamuslause ingetgraation etenemiselle, yhtä hyvin sen laajentumiselle kuin syventymiskehityksellekin. On selvää, ettei perustuslain suhteen voida tässä tilanteessa edetä niin kuin tätä kritiikkiä ei olisi olemassa. On kuitenkin äärimmäisen vaikeaa löytää ratkaisua niistä EU:n päätöksistä tai kehityslinjoista, jotka kritiikin pohjalta pitäisi saattaa uudelleen arvioitaviksi. Ranskalaisen kansanäänestyskeskustelun pohjalta tämän uudelleenarvioinnin kohteina voisivat olla intergraation alkuperäisiin tavoitteisiin kuuluneet yhteismarkkinaperiaatteeet yhtä hyvin kuin päätökset unionin itälaajenemisesta. Hollannin keskustelu kohdistaa kritiikin talous- ja rahaliittoon sekä yhteisvaluutta euroon. Harvoissa jäsenmaissa on kuitenkaan halukkuutta alkaa kyseenalaista näitä päätöksiä.

EU:n perustuslaista on hyvää vauhtia tulossa sijaiskärsijä kaikelle sille kriittisyydelle, jota eri jäsenmaissa tunnetaan integraatiokehityksen mitä erilaisimpia ulottuvuuksia kohtaan. EU:n johdossa joudutaankin vakavasti miettimään, onko perustuslain kaatamisesta apua näihin ongelmiin, vai olisiko ratkaisuksi löydettävissä muita vaihtoehtoja. Paradoksaalista on, että perustuslaki kärsii nyt siitä ongelmasta, mitä sillä yritettiin ratkaista, eli kansalaisten luottamuspulasta unionia kohtaan.

Nimekäs brittiläinen integraatiotutkija Andrew Moravcsik esitti Financial Timesisssa (14.6.2005) unionin perustuslain ratkaisevaksi ongelmaksi sen liiallista ideologisuutta. Moravcsikin mukaan integraatio eteni hyvin niin kauan kuin sen annettiin kulkea eteenpäin vaihe vaiheelta pragmaattisesti tekemättä sen askeleista liian suurta numeroa. Perustuslaki on Moravcsikin mukaan konstitutionalismin terminologioineen, näyttävine valmisteluvaiheineen ja symboleineen yksinkertaisesti liian suuri pala kansalaisten nieltäväksi.

Oma tulkintani on täysin päinvastainen. EU:n ongelmaksi on pikemminkin koitunut sen liian vähäinen ideologisuus. Ideologiat ja demokratia kuuluvat yhteen, sillä ideologioiden avulla poliittisten projektien suuret linjat välittyvät kansalaisille. EU on tähän saakka ollut liian tekninen hanke, jonka suuret linjat ovat hukkuneet ja jääneet liian vähäisen keskustelun varaan. Kävi unionin perustuslain kanssa kuinka tahansa, se jää integraation historiaan juuri siihen tuomansa ideologian ansiosta.

EU-tutkija Teija Tiilikainen

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.