Mainos

Petteri Orpo nettikolumnissaan: Nyt pitää pystyä työllisyyttä lisääviin päätöksiin

Hyvän yhteiskunnan voi kiteyttää yhteen sanaan: reilu. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen oikeudenmukaisuutta - uskoa ja luottoa toisiin ihmisiin.

Suomen taloustilanne on synkkä. Tämä ei ole synkistelyä, vaan tosiasioiden toteamista. Ilmassa on toki muutamia hentoisia hyviä merkkejä. Kolmen laskuvuoden jälkeen talous pinnisti viime vuonna niukasti plussalle. Taantuma näyttää taittuneen. Tälle vuodelle ennustetaan reilun prosentin kasvua. Työttömyys näyttää kääntyneen hienoiseen laskuun.

On kuitenkin ennenaikaista väittää, että nyt olisimme matkalla kohti hyviä aikoja. On tosiasia, että hallituksen sopimat toimet eivät vielä riitä korjaamaan kurssia.

Olemme maailman parhaita maita. Nykyinen talouskasvu ja työllisyysaste eivät kuitenkaan riitä sellaisen Suomen kustantamiseen, kuin haluaisimme. Kansantalous on edelleen noin vuoden 2007 tasolla. On menetetty vuosikymmen. Elintasoa on ylläpidetty velalla. Olemme yli tuplanneet valtionvelan kahdeksassa vuodessa. Nyt olemme jo tilanteessa, jossa leikkaukset kirpaisevat lähes kaikkia. Veroaste on läntisen maailman kärkeä. Tämän tien päässä on aivan erilainen Suomi kuin toivomme. Se ei ole reilu Suomi.

Kun työttömyys on suurta, yhä pienempi työssäkäyvien veronmaksajien joukko joutuu kantamaan yhä raskaamman vastuun yhteiskunnan rahoituksesta. Samaan aikaan työelämä ja yhteiskunta tuntuvat epävarmemmilta ja vähemmän reiluilta.

Epäreilulta niille, jotka uupuvat taakkansa alle. Epäreilulta niille, jotka eivät koe ahkeroinnin kannattavan. Epäreilulta niille, joiden etuuksia ja palveluja joudutaan leikkaamaan, koska varaa ei ole enempään. Epäreilulta niille, jotka nyt eläkkeellä huomaavat jäävänsä vaille huolenpitoa, vaikka ovat aikanaan rakentaneet Suomea hartiavoimin. Ja epäreilulta niille, jotka vasta ovat elämänsä rakentamisen alussa, mutta kokevat saavansa vähemmän kuin edelliset sukupolvet.

Reilu yhteiskunta edellyttää sitä, että kaikki suomalaiset osallistuvat kykynsä mukaan hyvinvointiyhteiskunnan kannattelemiseen. Reiluun yhteiskuntaan ei kuulu vapaamatkustajia eikä veropakolaisia. Kaikkien terveiden työikäisten pitää osallistua.

Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta ja korkea työllisyys ovat pari. Tämän takia lähiaikojen tärkeimmän tavoitteen tulee olla työllisyyden parantaminen. Edessä on valinta, jonka pitäisi olla helppo: joko parannamme työllisyyttä, tai leikkaamme. Kyseessä ovat meille kaikille tärkeät asiat: toimeentulo, koulut, neuvolat, terveyskeskukset, eläkkeet. Uskon, että kaikki suomalaiset puolueet haluavat pelastaa tämän hyvän yhteiskuntamallimme.

Hyvinvointiyhteiskunnan loppu olisi nimittäin jakautunut yhteiskunta, jossa tasa-arvoiset mahdollisuudet onneen ovat järkkyneet. Minä en tahdo tuollaista Suomea. Tahdon, että kaikki pysyvät mukana, myös nopeassa muutoksessa. On kyse suuresta arvovalinnasta: annammeko yhteiskunnan jakautua menestyjiin ja häviäjiin, vai kuljemmeko eteenpäin yhdessä.

Työ on lisäksi hyväksi ihmiselle itselleen. Se pitää kiinni elämässä, antaa sisältöä. Työn lisääminen ei ole tärkeää valtiontalouden, vaan suomalaisten takia.

Päätökset ovat edelleen omissa käsissämme. Pohja menestykselle on jykevä. Suomen rakenteet ovat kilpailukykyisiä. Meillä on osaava väestö, toimivat instituutiot ja luottamusyhteiskunta.

Ensi viikolla hallitus kokoontuu budjettiriiheen sopimaan ensi vuoden talousarvioesityksestä. Budjettiriihen tärkein asia on hallituksen työllisyyspaketti. Kokoomus on valmis harkitsemaan kaikkia keinoja, joilla kyetään luomaan Suomeen uusia, kestäviä työpaikkoja.

Suomalaisen työn on pärjättävä kansainvälisessä kilpailussa. Tässä kilpailukykysopimus on askel oikeaan suuntaan. Seuraava välttämätön askel on uuteen vientivetoiseen palkkamalliin siirtyminen. Työmarkkinoiden joustavuutta on edelleen lisättävä. Työllistämistä on helpotettava. Työpaikoilla on jatkossa kyettävä sopimaan joustavasti työehdoista ja palkoista.

Korkea työttömyys tällä hetkellä johtuu merkittävältä osin kohtaanto-ongelmasta ja kannustinloukuista. Avoimien työpaikkojen määrä on nimittäin jo kasvuvuosien 2006-2008 tasolla. Samalla kun heinäkuussa työttömiä työnhakijoita oli 378 400, myös avoimia työpaikkoja oli 67 800.

Tämä kertoo siitä, että työ ja osaaminen eivät kohtaa, tai että työtä ei kannata ottaa vastaan. Näihin syihin pitää puuttua! Alueellinen kohtaanto-ongelma ei selitä ilmiötä, sillä sekä työttömyys että avoimien työpaikkojen määrä ovat kasvaneet samoilla alueilla, erityisesti Uudellamaalla.

Kannustinloukut ja asumisen korkea hinta ovat vakava ongelma. Monen työn tekeminen ei yksinkertaisesti ole työttömän näkökulmasta mahdollista. Sosiaaliturvaa, verotusta ja esimerkiksi päivähoitomaksuja on muutettava siten, että kaiken työn vastaanottaminen kannattaa.

Työnvälitystä on uudistettava siten, ettei ketään jätetä oman onnensa nojaan. Työttömille on tarjottava heti työttömyyden alussa vahvaa tukea, jotta kukaan ei ajaudu pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Pitää tukea ja auttaa aktiivisesti. Yksityiset työnvälittäjät ovat voimavara, joka pitää ottaa käyttöön työllistämisessä.

Suomeen tarvitaan menestyviä ja kasvavia yrityksiä. Ne luovat Suomeen uusia työpaikkoja. Tässä voimme tehokkaimmin auttaa lisäämällä kilpailua ja purkamalla yritystoiminnan esteitä. Liikennesektorin sääntelyä vapauttava esitys liikennekaareksi on tästä hyvä esimerkki.

Pitkällä aikavälillä Suomen menestys – ja myös korkea työllisyys – voi perustua vain korkeaan osaamiseen. Me Kokoomuksessa uskomme vahvasti siihen, että sekä julkiset että yksityiset panostukset koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen ovat ainoa tie Suomen menestykseen. Näin on tämän hallituskauden säästöistä huolimatta.

Hallituksen pöydässä on nyt kymmeniä erilaisia keinoja, joilla työllisyyttä kyetään vahvistamaan. Pulaa ehdotuksista ei ole. Nyt kysytään sitä, että kantaako tämän hallituksen alkukauden vahva päätöksentekokyky myös tässä budjettiriihessä. Kysytään myös sitä, onko yhteiskunta valmis tekemään uudistuksia, jotta mahdollisimman moni työtön saisi mahdollisuuden päästä töihin.

Nyt hallituksen on kyettävä valitsemaan sellainen paketti, joka uskottavalla tavalla lisää Suomen työllisyyttä ja vähentää työttömyyttä. Työllisyyspaketissa ei ole kysymys uusista säästöistä. Jos työllisyyden edistämiseksi tehtävät toimet tuottavat säästöjä, niin rahat kohdennetaan uudelleen työllisyyttä edistäviin kohteisiin.

Ensi viikon budjettiriihestä on tultava päätöksiä, joiden vaikutukset näkyvät jo tulevana keväänä. Jotkut asiat menevät jatkovalmisteluun, mutta pelkän työryhmäluettelon tai selvitysmieslistan kanssa hallitus ei voi tulla ulos ensi viikon budjettiriihestä.

Kokoomukselle mikään yksittäinen työllisyyskeino ei ole kynnyskysymys. Sen sijaan hallitusohjelman työllisyystavoite on.

Tapasimme elinkeinoministeri Olli Rehnin ja työministeri Jari Lindströmin kanssa työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöjen edustajat torstaina. Pyysimme järjestöiltä ymmärrystä esityksille, joilla saataisiin suomalaisille työttömille lisää työmahdollisuuksia. Osa näistä ehdotuksista on vaikeita työnantajille, osa taas työntekijöille. Se on reilua. Valtion kassa on tyhjä, joten helppoja ratkaisuja ei ole.

Tämä keskustelu jatkuu. Toivon, että molemmin puolin pöytää olisi valmiutta tehdä työllisyyttä lisääviä päätöksiä. Etsimme nyt yhteistä säveltä.

Nyt pitää pystyä työllisyyttä lisääviin päätöksiin! Tämä koskee hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vastuuta uudistaa - sekä yritysten vastuuta työllistää ja kasvaa.

Petteri Orpo, Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.