Mainos

Pienituloisia autettava niin että se myös tuntuu

Kokoomuksen politiikan keskiössä on ihmisen vapauden, hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen. Kokoomuksen tavoitteena on, että kaikille tarjotaan mahdollisuuksia ja kannustusta työntekoon. Näin mahdollistetaan ihmisen luontaiseen halu huolehtia itsestään ja lähipiiristään. Työnteko ja siitä saatava kunnon ansio on parasta mahdollista hyvinvointipolitiikkaa. Yhä useampi onkin työllistynyt kuluvan vuoden aikana. Työllisyys on jatkanut nopeaa kasvuaan ja työttömyys on laskenut alemmaksi kuin koskaan laman jälkeen.

Mahdollisuuksien antamisen lisäksi on autettava niitä, joilla menee kaikkein heikoimmin. Se on välittämistä ja sosiaalisen vastuun kantamista. Järjestelmäuskovaiset vaativat, että yhteiskunta kerää mahdollisimman paljon veroja, auttaa jokaista erilaisilla tuilla ja tekee kaikki riippuvaiseksi järjestelmistä.

Kokoomus lähtee siitä, että kun keskitytään auttamaan niitä, jotka apua todella tarvitsevat, voidaan auttaa tarpeeksi. Kokoomus ei lähde siitä, että ripotellaan muutama euro kaikille. Muutama euro ei hyvä- ja keskituloisten kukkaroissa tunnu. Se ei myöskään heikossa asemassa olevia auta. On autettava niitä, jotka eniten apua tarvitsevat moninkertaisesti.

Mielestämme suomalaisessa yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa ovat työttömät, kansaneläkkeen varassa elävät, opiskelijat ja pienituloiset lapsiperheet. Näitä ryhmiä meidän on autettava niin, että se myös tuntuu.

Yksinhuoltajille ja pienituloisille lapsiperheille reilut parannukset

Moni lapsiperhe tulee huonosti toimeen ja on erityisen avun tarpeessa. Tämä ei kuitenkaan päde kaikkiin lapsiperheisiin. Osalla menee hyvin. Oppositio on moittinut, että emme tavoitteittemme mukaisesti hallitusohjelmaa valmisteltaessa sitoneet lapsilisiä indeksiin. Se on totta. Päätimme käyttää samat varat paremmin. Kolmen euron lapsilisän korotusta kuukaudessa ei valtaosa lapsiperheistä edes huomaisi. Kun taas niillä lapsiperheillä, joilla ongelmia todella on, ei kolme euroa juuri lohduttaisi. Mielestämme on autettava niitä, joilla menee kaikkein heikoimmin siten, että se myös tuntuu hyvinvoinnin kasvussa.

Kohdennamme kymmenen euron korotuksen lapsilisän yksinhuoltajalisään. Se on yksinhuoltajan talouteen moninkertainen apu verrattuna indeksikorotuksen vaikutukseen keskiverron lapsiperheen talouteen. Lisäksi ensi vuoden alusta toteutamme kaikkien aikojen suurimman yksittäisen sosiaalietuuden korotuksen kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien lapsiperheiden etuuksiin. Minimiäitiyspäivärahaa, -isyyspäivärahaa ja –sairauspäivärahaa korotetaan noin 160 eurolla kuukaudessa! Minimipäiväraha nousee siten 380 eurosta yli 540 euroon kuukaudessa, 41 prosenttia kertaheitolla.

Samaa sosiaalisesti oikeudenmukaista ajattelutapaa noudattaa myös päivähoitomaksujen uudistus. Päivähoidon kustannukset ja ihmisten ansiotaso ovat kasvaneet huomattavasti. Päivähoidon maksukattoja ja tulorajoja on pidetty muuttumattomana vuodesta 2002 lähtien. Se on aiheuttanut, että erityisesti pienituloisten palkansaajien päivähoitomaksut ovat ansiotason myötä kasvaneet. Edellinen hallitus ei halunnut näihin kajota. Se veti pois jo valmistellun esityksen. Sinivihreä hallitus palauttaa päivähoitomaksut samalle tasolle kuin ne olivat vuonna 2002. Maksut sidotaan indeksiin, jotta niiden taso pysyy jatkossa samana kustannus- ja ansiotason muuttuessa. Samalla myös maksuluokkien tulorajoja nostetaan sekä perhekäsitystä tarkistetaan.

Muutosten seurauksena maksut nousevat vain 40 prosentilla, pysyvät samana 12 prosentilla ja laskevat 48 prosentilla lapsista. Useammalla siis maksut laskevat kuin nousevat. Maksut nousevat kustannusta-son nousun mukaisesti hyvä- ja keskituloisilla perheillä. Maksut alenevat erityisesti yksinhuoltajilla, pienituloisilla ja monilapsisilla perheillä. Keskituloisella kolmen lapsen yksinhuoltajalla maksujen alennus on parhaimmillaan jopa 150 euroa. Samansuuruiseen ostovoiman lisäykseen tarvittaisiin samassa yksinhuoltajaperheessä yli 250 euron korotus vanhemman kuukausipalkkaan!

Eläkeläiset ja opiskelijat

Muita yhteiskunnan pienituloisia ovat kansaneläkkeen varassa elävät ja opiskelijat. Nämä ovatkin Kokoomuksen ja sinivihreän hallituksen erityishuomion kohteena. Kansaneläkkeisiin tehtiin vuodenvaihteessa kahdenkymmenen euron tasokorotus. Valtaosalla kansaneläkeläisistä eläke nousi toisella kaksikymppisellä kuntien kalleusluokituksen poiston myötä. Indeksikorotus mukaan luettuna kansaneläkkeet kohosivat valtaosalla vuodenvaihteessa kertaheitolla yli viisikymmentä euroa kuussa. Jotkut ovat perusteetta pelotelleet hintojen nousun, eli inflaation, syövän kansaneläkkeiden korotukset. Nämä pelottelijat ovat väärässä. Eläkkeitä nostetaan vuosittain inflaation vaikutus kokonaisuudessaan huomioonottaen.

Opiskelijoiden ovat toimeentulonsa puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa kaikkein heikoimmassa asemassa. Opintorahaan ei ole tehty inflaatiotarkistusta 90-luvun alusta lähtien. Silloin keskellä syvintä lamaa luotiin Kokoomuksen ja Keskustan toimesta nykyinen opintorahapainotteinen opintotuki. Lainapainotteinen malli jäi historiaan. Sattumaa tai ei, yksikään kolmesta seuraavasta hallituksesta, joihin sosialidemokraatit osallistuivat, ei opintorahaa nostanut. Nyt Kokoomuksen ja Keskustan ollessa jälleen hallituksessa kauan kaivatut korotukset tehdään. Opintoraha nousee 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla. Opiskelijoiden sivutöiden vapaan tulon rajaa nostettiin jo vuodenvaihteessa peräti 30 prosentilla. Nämä nostot parantavat huomattavasti opiskelijoiden taloudellista asemaa.

Työttömät ja palkansaajat

Työttömille parasta apua on työn saanti. Työllisyyskehitys onkin ollut vahvaa ja yhä useampi suomalainen on saanut työtä. Yksittäisten ikävien uutisten varjoon on jäänyt tosiasia, että uusia työpaikkoja on syntynyt ripeään tahtiin. Työttömien määrän pienentyminen on myös lisännyt työllisyyskoulutukseen ja muuhun aktiiviseen työvoimapolitiikkaan käytettävän rahan määrä työtöntä kohti, vaikka näitä määrärahoja on kohdennettu myös muihin hyviin tarkoituksiin.

Mitä sitten kuuluu työssäkäyvien suomalaisten enemmistölle? Tänä vuonna reilut palkankorotukset lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja palkansaajien ostovoimaa lähes kolme prosenttia. Tämä tapahtuu huolimatta kohonneesta inflaatiosta. Niillä palkansaajilla, joilla palkankorotukset jäävät keskimääräistä pienemmiksi, paranee ostovoima myös verotuksen keventyessä. Tämä johtuu siitä, että verotusta kevennetään tänä vuonna. Keskimääräiset palkankorotukset saavilla pysyy veroprosentti samana kuin ennen. Pienemmillä korotuksilla tai ilman korotusta jääneillä veroprosentti laskee.

Inflaatio on kiihtynyt maailmanlaajuisesti ruuan, energian ja työvoiman hintojen nousun seurauksena. Suomessa hintojen nousu on seurausta tästä kehityksestä. Ensi vuonna hallitus hillitsee inflaatiota alentamalla ruoan arvonlisäveroa. Inflaatiota hillitsee myös tänä vuonna toteutettujen ympäristö- ja alkoholiverojen nostojen jääminen kertaluonteiseksi. Ensi vuonna ryhdytään myös toteuttamaan tuloveronalennuksia kaikille. Tämä parantaa kotitalouksien ostovoimaa, lisää kotimaista kysyntää ja edistää työllisyyttä. Näillä toimenpiteillä Suomessa reagoidaan Yhdysvaltojen ja maailmantalouden kasvun hidastumiseen. Tavoitteena on parantaa Suomen hyvinvointia ja kilpailukykyä jatkossakin muuta Eurooppaa nopeammin. Tämä onnistuu, kun pidämme talouskasvumme muuta euroaluetta nopeampana ja inflaatiomme matalampana.

Suomalaisilla menee paremmin kuin koskaan ennen

Meillä suomalaisilla menee kansakuntana paremmin kuin koskaan ennen. Hyvinvointimme ja tulotasomme ovat korkeammalla kuin koskaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pahoinvointi ja köyhyys olisivat Suomesta kadonneet, tai että voisimme keskimääräisen hyvinvointimme kasvun perusteella sulkea silmämme vähäosaisten ongelmilta. Päinvastoin, nyt olemme entistä vauraampia auttamaan niitä, joilla menee todella huonosti. Yhdyn täysin pääministeri Matti Vanhasen arvioon, että nykyinen sinivihreä hallitus on sosiaalisten uudistusten ja pienituloisten aseman parantamisen osalta edeltäjäänsä huomattavasti parempi. Itse asiassa nykyhallitus on koko laman jälkeisen Suomen hallituksista eniten köyhän asialla. Se tuntuu vasemmistopuolueita ärsyttävän suunnattomasti. Huudon määrällä ja tuulesta temmatuilla väitteillä köyhien kyykyttämisestä yritetään peittää alle oma neuvottomuus tämän tosiasian edessä.

Kokoomus lähtee siitä, että annetaan mahdollisuuksia ja vapautta pitää huoli itsestään ja läheisistään niille, joille se on mahdollista. Niitä jotka apua tarvitsevat, autetaan sitten kunnolla. Raha ei lisäänny siitä, että yhteiskunta sitä kaikilta veroina reilusti kerää ja kaikille takaisin tasaisesti jakaa. Pikemminkin silloin raha hukkuu byrokratiaan. Otetaan mieluummin vähemmän kaikilta ja autetaan reilusti niitä, jotka apua todella tarvitsevat. Se on todellista välittämistä.

Jyrki Katainen

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.