Mainos

Politiikan kauneuskilpailut

Erilaisista poliitikkojen suosiomittauksista vedetään helposti hätiköityjä ja liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, kirjoittaa Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen.

Politiikan kommentaattorit ovat tulkinneet pääministerin korkeiden suosiolukujen tarkoittavan, että kansa haluaa pääministerin jatkavan tehtävässään. Moni äänestäjä voi olla myös melko tyytyväinen vaikkapa autoonsa, muttei epäröisi vaihtaa sitä parempaan, jos samalla hinnalla sellaisen saisi.

Politiikan kesään on mahtunut erilaisia poliitikkojen ja puolueiden suosiomittauksia, joissa on pyritty saamaan selville kansan mielipide esimerkiksi hallituksen, opposition tai pääministerin onnistumisesta sekä eri henkilöiden soveltuvuudesta seuraavaksi pääministeriksi. Politiikan kauneuskilpailuissa yleisön suosikki tietenkin lopulta voittaa. Nämä tutkimukset eivät kuitenkaan paljon vaaleista tai niiden jälkeisistä ratkaisuista kerro, vaikka moni toimittaja on yrittänyt siten niitä tulkita.

Osa tutkimuksista on toki mielenkiintoista luettavaa. Muutokset niiden trendeissä antavat käyttökelpoista tietoa äänestäjille, toimittajille ja erityisesti meille politiikan toimijoille. Eri asia tuntuu olevan kuitenkin se, miten niitä tulkitaan. Se mitä kysyttiin, millaisia vastausvaihtoehtoja annettiin ja mitä tuloksista lopulta sanottiin, ovat välillä aikamoisessa ristiriidassa.

Presidentinvaalien tulos ja sitä edeltäneet tutkimukset eivät ole kyselyjen tulkitsijoille näköjään opettaneet paljoa. Presidentti Halosen suosiolukuja esiteltiin vaaleja edeltävän vuoden aikana moneen kertaan vaalin lopputuloksena. Kukaan ei ole näyttänyt huomanneen pohtia minkälaista korrelaatiota lopulta on kysymyksellä "kuinka hyvin henkilö on hoitanut tehtävänsä" ja kysymyksen viidellä vastausvaihtoehdolla siihen, äänestetäisikö vastaaja kysymyksen kohteena olevaa henkilöä.

Kokoomuksessa ei ennen presidentinvaaleja hätäilty, vaikka media julisti Halosen pitkin syksyä takuuvarmaksi voittajaksi. Kysymys näytti olevan median näkökulmasta lähinnä siitä, valitaanko Halonen suoraan ensimmäisellä kierroksella, vai meneekö hän toiselle kierrokselle voittamaan murskalukemin kenet tahansa vastustajistaan. Toimittajakunnassa ei näyttänyt kenellekään tulla mieleen, että ihminen voi vastata kysymykseen poliitikon tehtäviensä hoitamisesta "melko tyytyväinen", vaikkei olisi aikomustakaan äänestää tätä.

Puoli vuotta presidentinvaalien jälkeen huomaan lehdistön käyvän jälleen samaa keskustelua pääministerin suosiomittauksista. Politiikan kommentaattorit ovat tulkinneet pääministerin korkeiden suosiolukujen tarkoittavan, että kansa haluaa pääministerin jatkavan tehtävässään. Tällainen arvio on kovin yksioikoinen, eikä se ota huomioon sitä, että vaaleissa äänestäjät tekevät linja- ja henkilövalintoja tulevaisuuden suhteen. Moni äänestäjä voi olla myös melko tyytyväinen vaikkapa autoonsa, muttei epäröisi vaihtaa sitä parempaan, jos samalla hinnalla sellaisen saisi.

Keskivertoäänestäjällä ei ole aikaa paneutua eri puolueiden tarjoamiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin, kuin vasta aivan eduskuntavaalien alla. Presidentinvaaleissakin erot alkoivat syntyä vasta kun päästiin kansalaisten edessä kertomaan omat vaihtoehdot ja väittelemään linjasta. Samoin tulee käymään eduskuntavaaleissa. Erilaiset kannatusmittaukset eivät myöskään näytä olevan nollasummapeliä, sillä esimerkiksi Kokoomuksen oppositiopolitiikan kannatus on noussut selvästi, vaikka samalla hallituspolitiikan ja pääministerin suosiot ovat pysyneet vakaana.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on tietty konsensushakuisuus. Kaikki puolueet haluavat rakentaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Näkemys keinoista vain vaihtelee. Lähes kaikki puolueet myös kykenevät yhteistyöhön keskenään. Tästä johtuen vaalit ratkaisevalle osalle suomalaisesta äänestäjäkunnasta monet vaihtoehdot ovat melko hyviä. Tätä eivät mitkään suosiomittaukset kesken vaalikauden kysy, saati sitten mittaa, vaikka niitä sellaiseksi yritetään aina tulkita.

Mielenkiintoisia nämä eri tutkimukset toki ovat. Ken on heistä kaikkein kaunein ja kuka voiton politiikan missikisoissa korjaa? Siitä riittää puhumista ja kirjoittamista. Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä niistä ei silti kannata vetää. Sen on käytännön elämä jo todistanut.

Jyrki Katainen, Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.