Mainos

Politiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan

EU koetaan tutkimuksissa byrokraattiseksi ja etäiseksi. Kansalaisten mielestä unionilla ei ole paljon merkitystä arjen asioihin. Suomalaiset ovat mieltäneet EU:n merkityksen talouden ja yritysten menestyksen kannalta. Myös yhteinen valuutta hyväksytään. Muutoin EU ei tunnu vetävän puoleensa.

Eurooppalainen politiikka on vahvasti kansallisvaltiovetoista. Jopa siinä määrin, että EU:lla on varaa riidellä keskellä maailmanlaajuisia politiikan haasteita perustuslaillisen sopimuksen yksityiskohdista. Ihan kuin poliitikot eivät oikeasti ymmärtäisi, että kansallisella politiikalla ei uudessa maailmassa enää selviä.

Kun poliittinen päättäjä on ottanut globalisaatiossa seuraajan roolin, äänestäjän kannalta on kyse uskottavuudesta: kuka tätä maailmaa oikein vie eteenpäin? Kansalainen ratkaisee valintansa arjen perusteella. On vaikea arvioida, johtuvatko arjen ongelmat huonosta kansallisesta, eurooppalaisesta vai globaalista politiikasta. Nykyajan politiikan tulee voida olla näitä kaikkia yhtäaikaisesti.

Finanssi- ja talouskriisin keskellä amerikkalaisten protesti kanavoitui vallassa olevaa puoluetta vastaan. EU-vaaleissa protesti kanavoitui protestipuolueiden ja pääasiassa vallassa olevien konservatiivien tueksi. Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä antaa vaalivoittajalle mahdollisuuden menestyä. EU-vaalien lopputulos voi päin vastoin vaikeuttaa tehokasta politiikkaa entisestään.

Euroopassa vasemmisto hävisi vaalit jokseenkin kautta koko unionin. Kyseessä oli tältä osin eurooppalainen eikä kansallinen vaalitulos. Vasemmistolla on ollut vaikeuksia sopeutua kommunismin kaatumisen jälkeiseen maailmaan. Eurooppalainen sosialidemokratia on aina tehnyt selkeän pesäeron reaalisosialismin peikkoihin. Mutta missä mättää? Eikö kommunismin kaatuminen ollutkaan demokraattisten voimien voitto?

Vasemmistolainen ideologia on ollut valtiokeskeistä ja tuottanut erityisesti Pohjoismaissa menestystarinan. Konservatiivien ideologia on luottanut markkinoiden kykyyn ratkaista ongelmat. Ennen finanssikriisiä jatkunut pitkä talouden kasvu on tuonut eurooppalaisille kaikesta huolimatta taloudellista hyvinvointia. Tämä on ehkä tukenut konservatiivien politiikkaa.

Eurooppalaisen vasemmiston tulisi hyväksyä markkinatalous ja luoda sen pelisäännöille uusi uskottava käsikirjoitus. Kansallisvaltioiden tekemillä poliittisilla ratkaisuilla ei enää hoideta maailman asioita: valtio ei riitä, tarvitaan uusi globaali toimintamalli. Vauraus on luonut yksilöille uusia mahdollisuuksia. Teollisuusyhteiskunnasta on siirrytty palvelu- ja tietoyhteiskuntaan, bulkkituotannosta pirstaloidumpaan maailmaan. Vanhat rajat ja opit eivät enää päde.

Markkinatalous ei luo autuutta ja siksi politiikkaa tarvitaan enemmän kuin koskaan. Maailmaa ja Eurooppaa vaivaavat isot ongelmat odottavat ratkaisuja. Kansainvälinen työjärjestö ILO on arvioinut yksistään työttömyyden kasvavan maailmalla 59 miljoonalla tämän vuoden aikana. Kriisi syöksee yli 200 miljoonaa ihmistä köyhyyteen alle yhden euron päiväpalkan. OECD:n tilastojen mukaan taloustaantuma on yhtä raju kuin 1930-luvulla. Miljoonat ihmiset menettävät työpaikkansa, kotinsa ja toivon paremmasta tulevaisuudesta. Kriisi syventää tulonjakoa maailmalaajuisesti.

Maailma ei voi palata kriisin jälkeen tilaan, jossa reaalimaailmasta irti olevilla sijoituksilla luodaan miljoonia samalla kun hukataan maailman oikeudenmukainen kehittäminen. Tarvitaan uskottavat rahoitus- ja sijoitusmarkkinoiden pelisäännöt. Demokratian ja bisneksen tasapaino on palautettava. Tässä uusilla europarlamentaarikoilla riittää töitä.

Mikko Mäenpää, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.