Mainos

Ranskalainen jännitysnäytelmä

Ministeri Paula Lehtomäki kiittelee Ranskan sunnuntaista EU:n perustuslakia koskevaa kansanäänestystä edeltänyttä vilkasta julkista keskustelua, mutta toteaa että keskustelua on käyty usein perustuslakiin kuulumattomista asioista.

Ranskalaiset äänestävät sunnuntaina EU:n perustuslaillisen sopimuksen hyväksymisestä. Maan kirjakaupat ovat jo pitkään olleet täynnä eri kantojen kannattajien julkaisuja puolesta ja vastaan. Äänestyksen alla tehdyt mielipidemittaukset osoittavatkin vuoron perään voittoa sopimuksen kaatajille ja puoltajille. Julkinen keskustelu on maassa ollut hyvin vilkasta. Toivottavasti tiukka tilanne houkutteleekin ranskalaiset sankoin joukoin äänestämään. Yhtä toivottavaa on, että ranskalaiset sanovat Euroopalle "oui" - kyllä.

Äänestyslipukkeessa kysytään kantaa EU:n perustuslailliseen sopimukseen, mutta äänestäjän mielessä liikkuvat vähintään yhtä paljon muut kysymykset. Keskustelu kansanäänestyksen alla on keskittynyt monenlaisiin eurooppalaisuuteen ja globalisaatioon liittyviin asioihin. On puhuttu laajentumisesta, erityisesti Turkin mahdollisesta jäsenyydestä, palvelukaupasta ja puolalaisista putkimiehistä, maailman ja Ranskan muutoksesta. Siis ylipäätään asioista joilla on hyvin vähän, tai ei mitään tekemistä itse perustuslaillisen sopimuksen kanssa.

Ranskan tiukka tilanne on herättänyt monet pohtimaan, miten Euroopalle käy siinä tapauksessa, että ranskalaiset hylkäisivät sopimuksen omassa äänestyksessään. Tuleeko perustuslaillinen sopimus voimaan Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2006 vai mikä on "suunnitelma B"? Kaikki voimat ovat nyt keskittyneet sopimuksen myönteiseen ratifiointiin ja prosessin tulee jatkua sunnuntain tuloksesta riippumatta. Mahdollisten ei-maiden kanssa ei pitäisi lähteä uusintaneuvotteluihin. Kansanäänestystä ei saa käyttää kaupankäyntivälineenä puristaa itselleen uusia myönnytyksiä, etenkään, kun mahdollinen kielteisyys ei ilmiselvästi ole parilla artiklalla ratkaistavissa.

Ranska ei ole ainoa maa, jossa käydään jännittäviin äänestyksiin. Kansanäänestys on edessä ainakin seitsemässä muussa jäsenmaassa. Lisäksi normaali vaaliaikataulu pyörii jäsenmaissa koko ajan, Saksassa aikaistetusti jo ensi syksynä. Erilaiset äänestykset ja vaalit näkyvät selvästi unionin päätöksentekokyvyssä, joka ei ole juuri nyt paras mahdollinen. Tämä on huolestuttava toimintakulttuuri. Lähes kolmenkymmenen maan unionissa on aina jollakin jäsenmaalla vaalit tai äänestykset tulossa. Jos vaalit ovat syy lykätä toisinaan kipeitäkin ratkaisuja, niitä ei pystytä tekemään koskaan. Eikä se lupaa unionille hyvää.

Suomessa on kritisoitu poliitikkojen hiljaisuutta perustuslaillisen sopimuksen tiimoilta. Itse päätös sopimuksen hyväksymisestä tehdään eduskunnassa, joka on päätöksenteon oikea paikka. On toivottavaa, että keskustelu ja kiinnostus paitsi sopimukseen, myös muihin Eurooppa-asioihin on mahdollisimman virkeää. Keskustelun herättämiseksi on tehty, ja tehdään, paljon työtä. Yksi esimerkki ovat ulkoministeriön Eurooppa-tiedotuksen maakunnalliset keskustelutilaisuudet, joihin kansalaisilla on ollut mahdollisuus osallistua, yhdessä eturivin poliitikkojen ja parhaiden EU-asiantuntijoidemme kanssa. Keskustelukierros on meilläkin kerännyt tuhatmäärin väkeä.

Suomalaiset ovat EU-asioista ja niiden merkityksestä melko hyvin perillä. Pienenä maana meidän on helppo ymmärtää keskinäisen riippuvuuden lisääntymistä paitsi EU-maiden, myös muun maailman kanssa. Eurooppalaiset ja globaalit asiat vaikuttavat meihin, halusimmepa sitä tai emme. Näyttää myös siltä, että pienessä maassa on muutoinkin helpompi sisäistää, ettei maailman muutosta voi äänestää pois, toisin kuin Euroopan ytimissä näytetään edelleen haaveilevan.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.