Mainos

Sähkönkulutuksen pieneneminen syö pohjaa lisäydinvoimalta

Sähkönkulutus jatkaa edelleen laskuaan. Vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä sähköä on Suomessa kulunut lähes kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana aikana. Talouden taantuma selittää tietenkin laskusta osan. Sähkön kulutus ei ole kuitenkaan kasvanut Suomessa enää yli kolmeen vuoteen, eikä se kasvanut enää edes nousukauden huipulla.

Vuosina 2006 ja 2007 Suomessa kulutettiin sähköä hieman yli 90 terawattituntia. Viime vuonna jäätiin jo alle 90 terawattitunnin ja tänä vuonna ollaan lähempänä 80 terawattituntia. Käänteen suurin selittävä tekijä on metsäteollisuuden rakennemuutos, joka alkoi keskellä kiivainta nousukautta.

Hallituksen ilmasto- ja energiastrategiassa varauduttiin vähän alle sadan terawattitunnin sähkönkulutukseen vuoteen 2020 mennessä. Pidän erittäin epätodennäköisenä, että näin suuriin kulutuslukuihin tullaan päätymään. Paperi- ja selluteollisuuden osalta ei tulla palaamaan entiseen tilanteeseen.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö meillä myös tulevaisuudessa olisi metsä- ja muuta sähköä paljonkin käyttävää teollisuutta. Varmasti on ja se on välttämätöntä myös kansantalouden kestävyyden kannalta. Tulevat arviot sähkönkulutuksesta kannattaa kuitenkin perustaa realistiselle pohjalle.

Myös ydinvoimahakemusten käsittely vaatii päivitetyt ja realistiset arviot sähkönkulutuksen tulevaisuudesta. Kulutus on jo nyt tippunut yhden suuren yksikön tuotannon verran. Myös eduskunta on pyytänyt hallitukselta päivitetyt kulutusarviot tilanteen dramaattisen muutoksen tähden.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategia sisältää linjaukset energiansäästöstä ja energiatehokkuuden parantamisesta. Tavoitteena on saada aikaan viiden terawattitunnin säästö sähkön kulutukseen vuoteen 2020 mennessä. Vaikka sähkönkulutuksen pieneneminen sinänsä helpottaa näiden tavoitteiden saavuttamista, on järkevää tehdä tehokkuusinvestointeja, koska se antaa tilaa taantuman jälkeiselle teollisuuden kasvulle.

Elinkeinoministeri Pekkarisen asettama energiatehokkuustoimikunta jätti kesän korvalla yksituumaisen mietinnön siitä miten energiankäytön tehostamiseen on mahdollista päästä. Sen mukaan puolet vuotuisesta energiansäästöstä pystytään saavuttamaan neljän toimenpidekokonaisuuden kautta: 1. uuden henkilöajoneuvoteknologian käyttöönotolla, 2. uudis- ja korjausrakentamisen –energiamääräyksillä, 3. laaja-alaisilla energiatehokkuussopimuksilla sekä 4. laitteiden energiatehokkuusvaatimuksilla.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan energiatehokkuuden parantamisella voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä eniten. Energiankäytön tehostamisen arvioidaan kattavan noin puolet maailman päästöjen vähentämistarpeesta. Heti seuraavaksi tulee uusiutuvan energian käytön lisääminen. Johan sen sanoo järkikin: tuottamatta jäänyt watti on aina halvempi kuin tuotettu.

Energian käytön tehostaminen edellyttää myös investointeja. Se taas tarkoittaa kustannuksia. Mutta kun toimenpiteiden säästövaikutukset alkavat näkyä, energiansäästö maksaa itsensä nopeasti takaisin.

Valtiovarainministeriön budjettiesitystä on arvioitava myös siitä näkökulmasta miten se tukee energiatehokkuutta sitä kautta kansantalouden tulevaisuuden kilpailukykyä.

Anni Sinnemäki, vihreiden puheenjohtaja, työministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.