Mainos

Selvitysmies uudistamaan korkeakoulujen rahoitusta

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen vaatii kattavaa selvitystä yliopistojen rahoituksesta. Selvityksessä tulisi tarkastella myös korkeakoulujen aloituspaikkojen jakoa eri aloilla sekä sitä, tulisiko maisterikoulutusta supistaa.

Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen on ehdoton edellytys Suomen menestymiselle. Nykyhallituksen kyvyttömyys katsoa vaalikautta pidemmälle tulevaisuuteen uhkaa näivettää myös maamme korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laadun. Maamme korkeakoulupolitiikkaan tarvitaan uutta otetta.

Nykyinen tulosohjaukseen perustuva korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä on hyötynsä jo osoittanut, suomalaiset yliopistot ovat sen myötä kasvaneet ja niiden toiminta on tehostunut. Mutta nykyjärjestelmä on tullut tiensä päähän. Ikäluokkien pienentyessä yliopistojen pakkokilpailu tutkintomääristä on kestämätön. Nykytilanteesta kärsii erityisesti tutkimuksen ja opetuksen laatu. Tärkeintä ei saa olla maistereiden määrän vaan laadun maksimointi. Rahoitusuudistusta valmistelemaan on asetettava pikaisesti alaa hyvin tunteva selvityshenkilö. Selvityksessä on arvioitava rahoitusjärjestelmän lisäksi maisterikoulutuksen supistamistarvetta sekä aloituspaikkojen uudelleen suuntaamistarpeita. Tärkeintä on turvata perustutkimuksen taso ja korkeakoulujemme kansainvälinen kilpailukyky.

Yliopistoilla pitää olla edellytykset pitkäjänteiseen toimintaan. Ilman hyvää ja laadukasta perustutkimusta ei synny soveltavaa huippututkimusta. Tiede- ja teknologiapolitiikassa on selkeä tarve parantaa etenkin perustutkimuksen toimintaedellytyksiä. Etenkin siltaa perustutkimuksesta tuotekehitykseen ja tuotteisiin on vahvistettava. Perustutkimuksen rahoituksen jälkeen jääminen ei enää turvaa kilpailukykyistä innovaatioketjua.

Erityisen suuri tulevaisuuden haaste on tiedeuran houkuttelevuus. Kun tutkimusta tehdään pätkissä ja erityisesti nuorille tutkijoille on tarjolla vain pätkävirkoja ja projektirahoitusta on väistämättömänä seurauksena tieteen tason heikkeneminen.

Olli Rehnin johdolla valmistettu "Suomi maailmantaloudessa" -selvityksen väliraportissa esitettiin erittäin hyviä ehdotuksia yliopistojen kehittämiseksi, joihin valtioneuvoston soisi tarttuvan. Yliopistojen taloudellista autonomiaa on kasvatettava. Perustutkimusta ja -opetusta on vahvistettava ja tutkimus- ja kehitysmäärärahoja lisättävä tuntuvasti. Lisäksi kansainvälistymisen haaste edellyttää yliopistoilta vielä nykyistäkin laajempaa yhteistyötä sekä erikoistumista. Nämä ovat esityksiä, joita yliopistokenttä on myös itse tukenut.

Yliopistojen nykyinen rahoitusjärjestelmä otettiin käyttöön kymmenisen vuotta sitten ja tutkintojen määrä on siinä keskeisesti rahoitusta ohjaava tekijä. Tulosohjauksen vaikutukset ovat nähtävissä siinä, että suomalaiset yliopistot ovat kasvaneet voimakkaasti ja toimintaa on tehostettu. Siten rahoitusuudistusta voi pitää onnistuneena. Kuitenkin jo nykyjärjestelmää luotaessa toivottiin määrällisen mittarin rinnalle myös laadun arviointia. Laatumittaria ei järjestelmään ole luotu, eikä kukaan sellaista myöskään näytä kehittävän. Puheet loppuvuodesta helpommin hyväksyttävistä graduistakaan kun eivät taida ihan tuulesta temmattuja olla.

Uuden rahoitusmallin periaatteita tulee olla pitkäjänteisyys, riittävyys suhteutettua määrällisiin ja laadullisiin sekä kiinteistökustannuksiin. Pätkärahoitus heijastuu koko tutkimusketjuun, eivätkä pätkätyöt kuulu yliopistoihinkaan. Kokonaisuudistus edellyttää perusteellisen selvitystyön käynnistämistä mahdollisimman pian.

(MTV3)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.