Mainos

Siirtymätyötalous ja sukupuoli

Tasa-arvoministeri Mönkäre lupasi viime tiistaina eduskunnassa selvittää hallituksen kaavaileman mata-lapalkkaisen työn tuen sukupuolivaikutukset. Ministerin lupaus on tärkeä ja sen toteutumisesta täytyy pitää kiinni.

Miksi matalapalkkaisen työn tukemisen sukupuolivaikutusten selvittäminen sitten on tärkeää? Siksi, että valtaosa matalapalkkaisista työntekijöistä on naisia.

Jos matalapalkkaisen työn tukimallista tulee sellainen, että tukea saavat jäävät siihen "kiinni", tuesta tulee naisten aseman kannalta iso ongelma. Pienipalkkaiset naiset ja monet perinteisesti naisvaltaiset alat saat-tavat silloin siirtyä sivuun paitsi palkkauksen kehittämisen, myös osaamisen kasvuun panostamisen piiris-tä.

* * *

Hallitus toivoo, että Suomeen syntyy matalapalkkaisen työn tuen avulla uusia "läpikulkutyöpaikkoja", joista ihmiset sitten siirtyvät ajan myötä uusiin, paremmin palkattuihin työtehtäviin. Tähän viittaavat myös ministeri Mönkäreen puheet pienipalkkaisen pätkätyön tukemisen tärkeydestä.

Tukimallin mukanaan tuoma todellisuus voi kuitenkin olla toisenlainen. Uusia työpaikkoja ei ehkä tule lisää, mutta monien jo olemassa olevien työpaikkojen laatu muuttuu huonommaksi. Ruusuisten unelmien reunustaman "siirtymätyötalouden" sijasta lopputuloksena onkin ehkä se, että iso osa hoito- ja hoivatyötä tekevistä naisista jää pysyvästi jumiin pienten palkkojen ja puutteellisesti arvostetun osaamisen maail-maan.

Alle 1.500 euroa kuukaudessa ansaitsevien joukossa on jo nyt kolme kertaa enemmän naisia kuin miehiä. Hyvin monilla näistä naisista on kuitenkin hyvä koulutus. Naisten osaamisesta vain maksetaan nykyisen sukupuolisopimuksen takia vähemmän kuin miesten taidoista. Jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat, niin tehdään varmuudella myös jatkossa.

* * *

Se, että monien naisvaltaisten alojen palkat ovat matalia jo nyt, on yksi syy selvittää hallituksen suunnitte-leman tukimallin sukupuolivaikutukset tarkasti. Toinen syy on se, että matalapalkkaisen työn vastikkee-ton tukeminen voi syrjäyttää osan naisvaltaisista aloista myös osaamisen tukemisen ja siihen panostami-sen piiristä. Siksi sukupuolivaikutusten arviointi pitää ulottaa myös niihin toimiin, joilla hallitus tukee osaamisen, tutkimuksen ja tuotekehittelyn edistämistä.

Hallituksen suunnittelema matalapalkkaisen työn tuki on yrityksille vastikkeeton. Tuen saamisen edelly-tyksenä ei ole se, että yrityksiin perustetaan uusia työpaikkoja. Tukea saa pelkästään sillä perusteella, että työstä maksettava palkka on pieni. Kun tuki sidotaan maksettavan palkan pienuuteen, yrityksellä itsellään ei ole kannustimia nostaa tuen piiriin kuuluvista töistä maksettavaa palkkaa. Siksi myös yritysten kannus-tin kehittää näihin töihin liittyvää osaamista voi jäädä vähäiseksi.

* * *

Jos ja kun suuri osa matalapalkkaisen työn tuesta tulee suuntautumaan perinteisille naisten aloille – siis esimerkiksi juuri hoiva- ja hoitotyöhön, siivoamiseen ja erilaisiin ruokahuollon tehtäviin – myös tuottavuuden kehittäminen jää näillä aloilla helposti monia miesvaltaisia aloja heikompaan asemaan. Kansantalouden etu on, että niin ei tapahdu. Osaamisen ja tuottavuuden kasvuun pitää ehdottomasti panostaa myös perinteisillä palvelualoilla.

Hoito- ja hoivapalveluiden laatuakaan ei saa unohtaa. Siksi sukupuolivaikutusten arvioinnissa pitää ottaa huomioon myös matalapalkkaisen työn tukemisen dynaamiset, osaamisen kehittämistä ja työn laatua kos-kevat vaikutukset. Ilman sitä ministeri Mönkäreen lupaama analyysi jää vajaaksi.

Suvi-Anne Siimes, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.