Mainos

STTK:n Palolan kolumni: Suomen malli kaipaa avointa keskustelua

Kaikki siitä puhuvat, mutta kukaan ei tunnu tietävän, mitä oikein tarkoitetaan. Monia näkemyksiä ja tulkintoja kuitenkin esitetään. Nimittäin työmarkkinoiden Suomen mallista.

Mitä mallista on sovittu? Kilpailukykysopimuksessa todetaan sanatarkasti, mutta varsin epämääräisesti, että ”keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä”.

Termi syntyi vuosi sitten, kun työmarkkinaosapuolet takoivat hallituksen pakkolakiesitysten paineessa yhteiskuntasopimuksesta jonkinlaista työmarkkinasopimusta.

Siitä syntyi keväällä monien vaiheiden jälkeen kilpailukykysopimus – laaja työmarkkinoiden kokonaisratkaisu, joka jäänee ainakin toistaiseksi lajinsa viimeiseksi.

Vuosi sitten keskusteluissa Suomen mallista oli pitkään esillä seuraava reittisuunnitelma:

1.    Tilannekuvan laatisivat keskusjärjestöjen ekonomistit ja mahdolliset ulkopuoliset asiantuntijat. Tilannekuvassa huomioitaisiin talous- ja työllisyystilanne, avoimen sektorin kilpailukyky, julkisen talouden kestävyys, sosiaalivakuutusmaksut sekä palkkakehitys ja tuottavuus.

2.    Tilannekuvan jälkeen työnantaja- ja palkansaajapuoli asettavat omat tavoitteensa omien järjestelmiensä mukaisesti.

3.    Normi määritellään työnantaja- ja palkansaajapuolen välisissä neuvotteluissa. Kansainväliselle kilpailulle alttiit alat avaavat neuvottelukierroksen.

4.    Avauksen jälkeen keskusjärjestöt koordinoivat työmarkkinaratkaisuja normin toteutumisen varmistamiseksi.

Neljän reittipisteen suunnitelma olisi kelvannut palkansaajapuolelle, mutta työnantajat hylkäsivät sen.

Hallitus pyysi työmarkkinaosapuolilta täsmennystä kilpailukykysopimuksen kirjaukseen, joka koskee seuraavia työmarkkinakierroksia.

Järjestöt toteavat ympäripyöreässä vastauksessaan, että tulevilla työmarkkinaratkaisuilla tuetaan kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä, pitkäjänteisesti työllisyyttä, tuottavuuden kehitystä sekä julkisen talouden tasapainoa.

Vastauksessa todetaan myös, että Suomen mallin valmistelu aloitetaan kilpailukykysopimuksen tultua voimaan. Valmistelussa otetaan tarkemmin kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta sopimusalan kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin.

Vastauksessa todetaan myös, että valtakunnansovittelijan on sovittelutoimessaan tuettava edellä todettua periaatetta.

Selvää kuin pläkki. Siis mahdollisimman epäselvää.

STTK:n hallitus tarttui keskiviikkona härkää sarvista ja päätti, että se valmistelee ja koordinoi Suomen mallia yhdessä jäsenliittojensa kanssa. On luontevaa, että keskustelua tulevasta palkkamallista ja sopimusjärjestelmästä käydään työmarkkinajärjestöissä laajasti liittojen välillä ja yli keskusjärjestörajojen riippumatta siitä, mikä esimerkiksi keskusjärjestöjen rooli mallin rakentamisessa lopulta on ja vaikka keskusjärjestöt eivät tulevaisuudessa palkoista neuvottelisikaan.

Edessä ovat aivan samat asiat kuin kuvaamassani reittisuunnitelmassa vuosi sitten. Osapuolten on määriteltävä esimerkiksi kansainväliselle kilpailulle alttiit alat – ja erityisesti tulevaisuudessa, kun toimintaympäristö muuttuu nopeaan tahtiin.

Järjestöjen on myös päätettävä, kuka määrittelee palkankorotusvaran sekä miten eri alojen tuottavuuskehitys ja suhdannesyklit huomioidaan. Neuvotteluprosessin koordinointi ja siihen liittyvä luottamus ovat nekin tärkeitä. Samoin sovittelijan rooli mahdollisissa kiistoissa.

Paras Suomen malli syntyy hyvällä työmarkkinajärjestöjen välisellä yhteistyöllä. STTK:n liitot voivat sitoutua Suomen malliin vain, jos valmistelu on yhteistä ja avointa ja liitot voivat aidosti vaikuttaa malliin. Sitoutumisesta valmisteluun riippuu lopulta se, onnistuuko mallin toteutus käytännössä.

Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.