Mainos

Stubb: Ymmärrän suomalaisten pelon – maahanmuutto hyödyttää meitä kaikkia

Pakolaiskriisi ja heikentyvä talouden tilanne huolettavat suomalaisia. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kirjoittaa MTV:n nettikolumnissaan ymmärtävänsä suomalaisten pelkoja – mutta rohkaisee näkemään myös maahanmuuton tarjoamat mahdollisuudet.

Suomalaisia ja eurooppalaisia ratkaisuja turvapaikkakriisiin

Eurooppaan kohdistuu parhaillaan suurin muuttoliike sitten toisen maailmansodan. Se näkyy ja tuntuu myös Suomessa.

Tilanne on hallinnassa, mutta tarvitsemme nopeasti määrätietoisia toimia sekä Euroopassa että täällä kotona. Kaiken keskellä täytyy muistaa, että kyse on aina ihmisistä – sekä turvapaikanhakijoista että suomalaisista. Ja kyse on myös kohtaamisista ihmisten välillä.

Suomelle tilanne on monella tapaa uusi. Keskeisin kysymys onkin, miten tilanteeseen ja sen tuomiin haasteisiin vastataan. Suomeen turvapaikanhakijoita on vuosien saatossa tullut vähän moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna. Edellinen suurempien hakijamäärien vuosi oli 2009, jolloin hakijoita oli vajaat 6000. Silloin uudistimme ulkomaalaislakia muiden Pohjoismaiden tasolle, ja hakijoiden määrä tasaantui alle 4000:een.

***

Mistä sitten johtuu, että tänä vuonna Suomeen odotetaan saapuvan jopa 30 000 turvapaikanhakijaa? Tärkein syy ovat Syyrian, Irakin, Afganistanin ja Somalian konfliktit. Nämä eivät ole uusia konflikteja. Uutta on se, että näissä maissa ja lähialueilla asuvien ihmisten toivo paremmasta on hiipunut. Tuskin yksikään isä tai äiti lähtee lastensa kanssa vaaralliselle pakomatkalle ellei ole pakko. Yksin Syyrian sota on kuitenkin vaatinut jo 250 000 kuolonuhria ja ajanut miljoonia ihmisiä pakoon kodeistaan.

Nyt sadattuhannet ihmiset ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että heidän on jatkettava Eurooppaan. Lähtöpäätökseen on luonnollisesti eniten vaikuttanut kriisitilanne ja laaja näköalattomuus kotona ja lähialueilla. Oma roolinsa on silläkin, että Eurooppaan pääsee nyt helpompaa ja halvempaa reittiä pitkin Turkin, Kreikan ja Balkanin kautta.

Kun Saksa ja muut perinteisemmät kohdemaat alkavat täyttyä, ihmiset siirtyvät eteenpäin, myös Suomeen. Voi olla, että ihmisiä ajaa tällä hetkellä liikkeelle myös pelko Euroopan rajojen lopullisesta sulkeutumisesta.

***

Viimeistään nyt on täysin selvää, että tarvitsemme vahvaa eurooppalaista yhteistyötä. Kyse on niin moniulotteisesta haasteesta, ettei sitä voi ratkaista yksittäisten EU-maiden kansallisilla toimilla. Suomen kannattaa olla luomassa yhteisiä, kestäviä eurooppalaisia ratkaisuja jo oman etunsa vuoksi. Tilanne ei ratkea piikkilanka-aitoja pystyttämällä. Viisainta on pureutua ongelmien syihin ja seurausten hoitamisessa on katsottava kokonaisuutta ja haettava ratkaisuja riittävän laajassa yhteistyössä.

Tarvitsemme esimerkiksi tiiviimpää yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa, jotta ihmissalakuljettajat saadaan kiinni ja Euroopasta käännytetyt ihmiset saadaan palautettua. EU:n ulkorajojen valvontaa pitää tehostaa ja samalla on varmistettava, että kaikki turvapaikanhakijat rekisteröidään. Laitonta maahanmuuttoa on kyettävä torjumaan myös EU:n rajojen ulkopuolella.

Eteläisiin EU-maihin kohdistuvaa painetta pitää helpottaa jakamalla taakkaa tasaisemmin. Taakanjaon tavoitteena pitää samalla olla Dublin-asetuksen noudattaminen, eli hakemusten käsittely saapumismaassa. Turvapaikkahakemusten käsittelyä helpottamaan tarvitaan yhteiseurooppalaisia käsittelykeskuksia.

Yhtä tärkeää on tukea konfliktimaita ja niiden naapureita kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun keinoin. Ylikuormitettujen pakolaisleirien kurjat olot ovat yksi syy ihmisten liikkumiseen. EU:n pitää tehdä kaikki voitavansa myös konfliktien ratkaisemiseksi ja elinolojen kohentamiseksi lähtömaissa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja sisäministeri Petteri Orpo (kok.) ovat tällä viikolla Brysselissä neuvottelemassa eurooppalaisista ratkaisuista. EU:n kehitysministerit pureutuvat asiaan torstaina YK:n yleiskokouksen yhteydessä. Aloite keskusteluun tuli Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakalta (kok.).

***

Kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä tarkoittaa sitä, että Suomeen tulee enemmän maahanmuuttajia, vaikka tiukennamme turvapaikan myöntämisperusteita muiden Pohjoismaiden mukana. Myönteisten päätösten määrä kasvaa siitä yksinkertaisesta syystä, että aiheellisesti suojelua ja turvaa tarvitsevien ihmisten määrä on kasvanut.

Tämä herättää kysymyksiä ja huoltakin suomalaisten keskuudessa. Moni varmasti pohtii, miten Suomen rahat riittävät, vaikuttaako maahanmuutto työllisyystilanteeseen, onko turvapaikanhakijoiden määrän kasvulla vaikutusta maamme turvallisuuteen ja niin edelleen.

Uuteen ja jatkuvasti muuttuvaan tilanteeseen liittyvät huolet, pelot ja kysymykset ovat ymmärrettäviä. Monia suomalaisia huolettaa jo valmiiksi vaikea työllisyys- ja taloustilanne. Nyt on samaan aikaan käsiteltävä myös toinen vaativa asiakokonaisuus.

Monien mielipiteiden, näkemysten ja tunteiden velloessa voi olla vaikea nähdä metsää puilta. Nyt se on kuitenkin erityisen tarpeen. Kun puhumme turvapaikanhakijoista, puhumme vastauksista ihmisten hätään ja suojeluntarpeeseen. Kun puhumme suomalaisten huolista, puhumme hyvin inhimillisistä peloista. Tosiasioiden pohjalta, huolet ja pelot huomioimalla voimme löytää yhdessä keinot ja toimet, joilla tilanne pidetään hallinnassa ja maahanmuuton positiiviset mahdollisuudet saadaan todeksi.

Vaikka turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut nopeasti, olemme tilanteen tasalla. Hakemukset käsitellään asianmukaisesti ja mahdollisimman ripeästi. Suojelun tarpeessa olevat ihmiset saavat jäädä maahan, mutta muut käännytetään takaisin tehokkaasti. Viranomaisten määrää ja resursseja lisätään tähän työhön tarpeen mukaan.

Maahanmuuttajien sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan on saatava käyntiin välittömästi, kun he saavat oleskeluluvan. Tässä on tekemistä koko yhteiskunnalla – hallituksen puolella erityisesti kotouttamista, opetusta ja työllisyyttä hoitavilla ministereillä Jari Lindströmillä (ps.) ja Sanni Grahn-Laasosella (kok.).

Vaikka meillä on tällä hetkellä korkea työttömyys, on meillä myös runsaasti avoimia työpaikkoja. Turvapaikanhakijoissa on paljon työkykyisiä ihmisiä, jotka voisivat tehdä työtä, jos sitä heille tarjotaan. Siihen tarvitaan työnteon mahdollistamista. Se voi edellyttää sujuvan työlupaprosessin lisäksi esim. kielen oppimista, suomalaisen kulttuurin, tapojen ja lainsäädännön omaksumista ja toisaalta myös mahdollisuuksia hyödyntää aiempaa koulutustaustaa sekä tarvittaessa täydennysopintoja.

Suomessa on jo nyt hyviä esimerkkejä pienemmistä kunnista, jotka ovat saaneet maahanmuuttajista uutta elinvoimaa. Koko Suomi tarvitsee pitkällä tähtäimellä uutta työvoimaa, kun työikäisten määrä vähenee ikäluokkien pienentyessä. Tätä vauhtia työikäisten määrä Suomessa laskee 100 000:lla vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että työssäkäyvillä on nopeasti kasvava joukko lapsia ja ikäihmisiä huollettavanaan.

Työ luo työtä ei ole vain fraasi, vaan täyttä todellisuutta. Toisen työpaikka ei ole toiselta pois. Kun saamme yhä useamman ihmisen – jo Suomessa asuvan tai Suomeen muuttavan tekemään työtä, se hyödyttää meitä kaikkia.

Meillä on käsissämme valtava haaste, joka on Suomelle myös suuri mahdollisuus. Tämä mahdollisuus voi kääntyä uhaksi, ellemme onnistu eurooppalaisessa yhteistyössä, turvapaikkahakemusten tehokkaassa käsittelyssä ja ennen kaikkea maahanmuuttajien kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Mieluiten näkisin Suomen, joka pystyy haasteeseen vastaamaan – inhimillisesti, käytännönläheisesti ja mahdollisuudet hyödyntäen.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.