Mainos

Suomalainen veronmaksaja ja espanjalaiset pankit

Viime perjantaina 91-vuotias sotiemme veteraani soitti minulle. Miehen ajattelu oli terävää ja analyyttistä. Hän kertoi kolunneensa pitkän elämänsä aikana Suomen kaikki kulmat ja tuntevansa vihreän talouden mahdollisuudet. Mies halusi jutella myös EU:n kriisistä. Hän ei ymmärtänyt, miksi pienen Suomen pitäisi tukea Etelä-Euroopan holtittomasti toimineita pankkeja.

Espanjan pankkien tukeminen kääntää uuden lehden yhteisvastuun tiellä. Nyt autetaan suoraan yksityisiä pankkeja yhteisestä piikistä. Suomen osuus avusta on tällä kertaa vajaa kaksi miljardia euroa. Kun kriisinhallintamekanismit luotiin, lähtökohtana oli kriisien pysäyttäminen pieniin maihin. Tukien ehdot laadittiin tiukoiksi, jotta niillä jo itsessään olisi ongelmia ehkäisevä vaikutus. Espanjan kohdalla kaikista ehdoista luovuttiin. Kansallisesti olisi äärimmäisen tärkeä päättää yhteisvastuun katosta etukäteen ja pitää päätöksistä kiinni. Myös kanta yhteiseen velkaan ja eurobondeihin tulisi keskustella etukäteen, ei vasta sitten, kun on taas pakko tehdä nopeasti päätöksiä.

Espanjan pankkien tukemista on mahdotonta perustella suomalaiselle veronmaksajalle. Espanjan bruttoveroaste oli OECD:n tilastojen mukaan vuonna 2010 31,7 % ja Suomen 42,2 %. Espanjan bruttokansantuote samana vuonna oli 1051 miljardia euroa. Jos espanjalaiset maksaisivat veroja samassa suhteessa kuin suomalaiset, he keräisivät yhteiseen kassaan joka vuosi noin 109 miljardia nykyistä enemmän. Tuolla veroasteella ja veronkannon tehokkuudella heidän julkinen taloutensa olisi ylijäämäinen ja kerätyllä summalla he voisivat hoitaa yhden pankkikriisin vaikka joka vuosi. Espanjan keskiviikkoinen päätös nostaa arvonlisäveroa kolmella prosenttiyksiköllä on suuruusluokaltaan oikeansuuntainen toimenpide. Sen sijaan samaan aikaan tehty budjettileikkauspäätös oli vaatimaton. He itsekin totesivat, että arvonlisäveron kannossa on ongelmia. Ainakin korotusta vastaava erä saataisiin kerättyä, jos kaikki maksaisivat sen tunnollisesti.

Verokannan yhtäkkinen nostaminen Suomen tasolle ei tietenkään ole mahdollista, mutta Espanjan esimerkki osoittaa, että yhteisvastuun lisääminen ei ole mitenkään perusteltavissa suomalaiselle veronmaksajalle. Meillä on korkea verokanta ja korkea veronmaksumoraali. Espanjan pankkikriisin maksajina tulee olla ensisijaisesti pankkien omistajat, sitten Espanjan valtio, seuraavaksi kyseisiä pankkeja rahoittaneet tahot ja niiden kotivaltiot.

Saksa on kiihkeästi vastustanut yhteistä velkaa, mutta toisaalta kannattaa poliittisen integraation syventämistä. Mitä Suomi tekee siinä tilanteessa, jos Saksa ja Etelä-Euroopan maat tekevät kompromissin yhteisestä velasta ja poliittisen integraation syventämisestä?

Omassa ajattelussani EU on itsenäisten valtioiden liitto, joka puolustaa rauhaa, turvallisuutta ja talouden vakautta. Keskusta haluaa olla mukana eurossa, joka perustuu tehtyjen vakaussopimusten noudattamiseen ja talouskuriin. Vastustamme yhteisvastuun kasvattamista ja askelia kohti liittovaltiota.

Haluaisin kuulla, miten hallituspuolueet suhtautuvat liittovaltiokehitykseen ja espanjalaispankkien suoraan tukemiseen suomalaisten veronmaksajien rahoilla. 91-vuotias veteraani ja moni muu odottaa vastauksia.

Juha Sipilä

puheenjohtaja, keskusta

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.