Mainos

Suomalaisella mallilla riittää haasteita

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen mukaan suomalaisten on syytä oppia ottamaan myönteistä palautetta vastaan myös kansakuntana. Toisaalta tuudittauminen saatuihin ykkössijoihin esimerkiksi Pisa-tutkimuksissa on varmin tae ykkössijoilta alas tipahtamiselle, Lehtomäki muistuttaa.

Meille suomalaisille kansainvälinen kiinnostus on joskus hämmentävä kokemus. Olemme tottuneet pitämään itseämme pienenä ja harmittomana maana, jonka suuntaan eivät muiden maiden johtajien päät juurikaan käänny. Viime ajat olemme kuitenkin saaneet tottua ainakin EU-tasoiseen huomioon, eikä tällä ole mitään tekemistä vasta edessä olevan puheenjohtajuuskautemme kanssa.

Niin koulutuksen tasoa mittaava Pisa-tutkimus kuin erilaiset kilpailukykymittauksetkin ovat nostaneet Suomen kansainvälisen huomion kohteeksi. Eurooppalaisissa pöydissä ja kaukomaillakin puhutaan Suomen mallista, kun ihastellen todetaan se, että on mahdollista yhdistää korkea kilpailukyky ja vahva hyvinvointiyhteiskunta

Yhteiskuntamallimme kiinnostaa - sen olennaisena osana peruskoulujärjestelmämme. Etenkin kaukaisemmissa maissa yhteiskuntamallimme vahvuuksiin liitetään myös naisten vahva edustautuminen työelämässä ja politiikassa.

Suomen mallin kehuminen hämmentää meitä suomalaisia myös siksi, että kotimainen keskustelumme on hyvin ongelmalähtöistä. Suomessa on liian jäykät työmarkkinat, perustuotannon säilyminen maassamme näyttää epävarmalta, ikääntyminen painaa, tuloerot kasvavat, yt-neuvottelujen virta jatkuu, nuorille ei kelpaa enää mikä tahansa työ, naiset lyövät päätään lasikattoon, hallitus on pohjastaan riippumatta aina saamaton. Tuttuja väitteitä kaikki ja joissain varmasti perääkin. Mikä olisi sitten oikea asento: Pitäisikö siis ottaa kehut vastaan ja lopettaa ongelmien vatvominen vai pitäisikö meihin kohdistetut kehut torpata perusteettomaksi tilastovirheeksi?

Kuten niin usein, totuus löytyy tässäkin näiden kahden ääripään väliltä, keskeltä. Suomalaisten on syytä oppia ottamaan myönteistä palautetta vastaan myös kansakuntana ja samalla itsekin annettava tunnustusta monille, kieltämättä hyville, maamme ominaispiirteille. Toisaalta on selvää, että itsetyytyväinen tuudittautuminen saatuihin ykkössijoihin on varmin tae ykkössijoilta alas tipahtamiselle. Kärkisija on helpompi menettää kuin pitää - tästä muistuttivat tuoreimmat kilpailukykyarviot.

Suomalaista kilpailukykymallia on toteuttamassa monta toimijaa. Laajan kolmikantaisen sopimusjärjestelmän kautta keskeisissä päätöksissä on mukana useita tahoja - ja siten mukana myös vastuuta kantamassa. Sopimisen perusperiaatteisiin luonnollisesti kuuluu, että sovitusta pidetään kiinni, huonona ja hyvänä päivänä.

Metsäteollisuus on ollut ja on keskeisessä roolissa Suomen ulkomaankaupassa ja siten tuomassa työtä ja hyvinvointia suomalaisiin koteihin. Ala on monen muun lailla suuressa murroksessa. On toivottavaa, että tulevaisuutta pohtiva työryhmä löytää yhteisen sävelen ja askelmerkit myös tämän sektorin kukoistukseen tulevaisuuden Suomessa.

Valtiovallan ja yritystoiminnan suhde ei aina ole yksinkertainen. Valtio luo olosuhteita, edistää ja tukee. Mutta kaupankäynnin käytännön tekevät yritykset itse. Ja vain taloudellisesti kannattavina ne voivat huolehtia työntekijöistä, ympäristöstä tai kantaa muutoin yhteiskuntavastuuta.

Talouden globalisaatio on merkinnyt yritystoiminnan erkaantumista kansallisvaltioista. Harva kansainvälisesti toimiva yritys on enää puhtaasti jonkin maalainen, vaan eri tavoin linkityksissä eri valtioihin, osa kansainvälistä verkostoa. Myös omistus on hajautunut ympäri maailmaa usein "kasvottomien" sijoittajien salkkuihin.

Tämä tilanne on pakottanut meidätkin pohtimaan, millaisten yritysten vienti- ja kansainvälistymisponnisteluja suomalaisen valtiovallan pitäisi edistää. Omistajuus on tärkeä, mutta riittämätön perusta määritellä yrityksen suomalaisuutta. Sen sijaan on otettava laajempi tarkastelukulma; kyse on suomalaisten työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin turvaamisesta. Merkityksetön asia yrityksen omistajuus ei tietenkään ole; kyllä sillä on edelleen väliä, minne voitot kotiutetaan ja missä pääkonttori sijaitsee.

Yksi keskeinen tapa vahvistaa suomalaista hyvinvointia ja työllisyyttä on ulkomaisten investoijien saaminen Suomeen. Suomesta investoidaan maailmalle enemmän kuin muualta meille. Kärkisijamme kilpailukykymittauksissa eivät siis ole juurikaan onnistuneet houkuttelemaan Suomeen ulkomaisia investoijia. Ovien avaamisen pitää koskea myös ihmisiä. Tässä meillä on varmasti peiliinkatsomisen paikkaa ja varaa parantaa tahtia.

Paula Lehtomäki, Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.