Mainos

Suunnitelmallinen henkilöstökoulutus saatava työ- ja virkaehtosopimuksiin

Työelämässä tapahtuvan koulutukseen tulee kattaa kaikki henkilöstöryhmät eikä kasautua jo entuudestaan hyvin koulutetuille, toteaa STTK.n puheenjohta Mikko Mäenpää MTV3:n nettikolumnissa. Mäenpään mukaan henkilöstökoulutuksesta olisi mm. sovittava työ- ja virkaehtosopimuksissa.

Globalisaatio on merkinnyt Suomelle tähän asti sitä, että meiltä on hävinnyt työpaikkoja sinne, missä työvoimakustannukset ovat Suomea monin verroin halvemmat ja missä markkinat ovat lähellä. Suomessa ovat pysyneet ja tänne on luotu korkeaa osaamista ja erityisammattitaitoa edellyttäviä työpaikkoja. Meillä on myös satsattu tutkimus- ja tuotekehitykseen kiitettävästi niin yritysten kuin valtionkin euroja.

Nyt on saatu heikkoja signaaleja siitä, että myös näitä tutkimukseen ja kehitykseen nojaavia kovan osaamisen työpaikkoja lipuu meiltä muualle. Irtisanomisia ja tuotannon siirtymistä ulkomaille on toimeenpantu muun muassa viestintäteknologiaan keskittyneissä alihankintayrityksissä.

Kaikesta huolimatta uskon, että koulutus ja huippuosaaminen ovat Suomen menestyksen perusta myös tulevaisuudessa. Siitä on pidettävä entistä voimakkaammin kiinni globalisaation uudessa aallossa.

Suomessa on korkeatasoinen esi- ja perusopetusjärjestelmä sekä laadukkaat jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet toisella asteella, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Kuulumme maailman koulutetuimpien kansakuntien joukkoon. Osaaminen ja koulutus on nostettava vahvasti esille vuoden kuluttua käytävien eduskuntavaalien jälkeisessä hallitusohjelmassa.

Toinen merkittävä etappi on vaalien jälkeinen työmarkkinakierros. Osaamiseen liittyviä asioita on priorisoitava myös työmarkkinapöydissä. Suunnitelmallisesta henkilöstökoulutuksesta on sovittava työ- ja virkaehtosopimuksissa ja se on otettava osaksi yritysten bisnes-strategioita. Näin toimien varmistetaan, että koulutus kattaa kaikki henkilöstöryhmät eikä kasaudu heille, jotka jo entuudestaan ovat hyvin koulutettuja.

Hiljattain julkaistussa EK:n työmarkkinastrategiassa koulutukselliset tavoitteet nousevat keskeiseen osaan. Työsopimuslain perusteella työnantajilla on jo Suomessa koulutusvelvoite. Käytännössä se toimii huonosti. Niin kauan kuin koulutusasiat ovat yksinomaan työnantajien direktio-oikeuden piirissä, työelämässä tapahtuva koulutus jakautuu epätasaisesti, on kustannustehotonta ja tuloksiltaan häilyvää.

Henkilöstökoulutuksesta on luotava subjektiivinen oikeus. Työpaikoilla luottamusmiehet on otettava mukaan koulutussuunnitelmien tekemiseen. Sillä varmistetaan, että koulutus kuuluu kaikille ja palkansaajien ääni firman kehittämisessä on todellinen.

Työelämän koulutustalkoisiin tarvitaan kaikkia. Siksi hallitusohjelma ja seuraava tulokierros ovat merkittäviä virstanpylväitä. STTK on laatinut oman 13 kohdan ohjelmansa, jolla järjestö vie koulutuspoliittista viestiään päättäjien pöydissä eteenpäin. Tähän sisältyy työ- ja virkaehtosopimusvaatimusten sekä luottamusmiesten oikeuksien vahvistamisen lisäksi muun muassa henkilökohtaisten koulutussuunnitelmien laatiminen, ikäohjelmien toteuttaminen sekä esimies- ja johtamistaitoihin satsaaminen.

Työelämän kannalta on ensisijaista, että ammattikorkeakoulun ja yliopiston roolit pysyvät ennallaan. Ammattikorkeakouluissa annettavan opetuksen lähtökohtana on oltava käytännönläheisyys, kun taas yliopistoissa koulutus perustuu tieteeseen ja tutkimukseen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa on syytä selkiyttää työelämäyhteyden kirkastamiseksi. Niiden tarjoaman opetuksen on oltava toisiaan täydentävää, ei päällekkäistä saati keskenään kilpailevaa. Esimerkiksi sairaanhoitaja ja terveydenhuollon maisteri työskentelevät erilaisissa tehtävissä ja heiltä vaaditaan erilaista osaamista. Sama pätee insinööriin ja diplomi-insinööriin.

Opetussuunnitelmien erillisyys on varmistettava valtakunnallisella ohjauksella, jota korkeakoulujen autonomia ei saa estää. Ammattikorkeakouluille tutkintojen sisällöllinen sekoittuminen on tuhon tie. Ammattikorkeakoulut eivät tällä hetkellä kykene vastaamaan työelämän huutoon. Yritykset tarvitsevat osaajia, eivät teoreetikkoja.

STTK:laiselta kentältä tulevat viestit ovat yksiselitteisiä: siellä kaivataan kipeästi työn ja tuotannon johtajia sekä suunnittelijoita. AMK-uudistuksen myötä esimerkiksi teknikot ja rakennusmestarit katosivat koulutusjärjestelmästä. Heidän työtehtävänsä eivät kuitenkaan ole hävinneet. Työelämä tarvitsee myös ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun väliin sijoittuvan tutkinnon, joka pätevöittää työnjohdollisiin ja suunnittelun tehtäviin. Opetushallinnon on aika hoitaa tämä asia kuntoon.

Koska korkeakoulutus ja tutkimus ovat Suomen tulevaisuuden kulmakiviä, myös niitä ylläpitävien järjestelmien uudistaminen on ensi hallituskauden lopun tärkein tehtävä. Opetusministeri Antti Kalliomäki teki viime viikolla rohkeita ehdotuksia korkeakoulupolitiikan uudelleen suuntaamiseksi. Tätä on Suomessa jo odotettu, sillä korkeakoulutuksen laajentumisen aika on auttamatta ohi. Edessä on voimavarojen keskittäminen ja uudelleen suuntaaminen.

Suomeen tarvitaan tästä syystä laajapohjainen korkeakoulukomitea suunnittelemaan 2010 - 2020 -lukujen korkeakoulupolitiikkaa ja koulutuksen rakenteita. Tässä työryhmässä työelämän edustus on keskeisessä roolissa.

Mikko Mäenpää, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.