Mainos

Talouden luova tuho

Talouden jatkuva rakennemuutos on kohdellut Suomea viime aikoina kovakouraisesti. Olemme saaneet lukea valitettavia uutisia työpaikkojen vähennyksistä monilla toimialoilla, kuten ict-sektorilla, sahateollisuudessa ja terästeollisuudessa. Hetki sitten Nokia ilmoitti vähentävänsä Suomesta jopa 3700 työpaikkaa, joista 850 Salon matkapuhelintehtaalta.

Voi vain kuvitella, minkälaisen epävarmuuden tunteen keskellä näiden uutisten koskettamat perheet tällä hetkellä elävät. Muun muassa Salossa monissa kodeissa pohditaan uuden työn hakemista, asuntolainan lyhennyksiä ja yleensäkin koko perheen tulevaisuutta.

Vierailin välittömästi Nokian irtisanomisuutisten jälkeen sekä Salossa että Oulussa, joita Nokian vähennykset kaikkein kovimmin koettelevat. Vaikeasta tilanteesta huolimatta kummassakaan kaupungissa ei vallinnut lamaannuksen tai masennuksen ilmapiiri, vaan energisoitunut, tulevaisuudenuskoinen ilmapiiri.

Tässä tilanteessa meidän on kyettävä uuden luomiseen. Talouden rakennemuutosta emme voi estää. Elinkeinorakenteen muuttuessa jatkuvasti työpaikkoja katoaa ja siirtyy muualle. Kansainvälinen kilpailu - siis avoin ja reilu kaupankäynti – toisaalta haastaa suomalaisia yrityksiä mutta toisaalta tarjoaa meille valtavasti hyvinvointia vientitulojen muodossa.

Elinkeinoelämän luovan tuhon keskellä meidän on pidettävä huolta siitä, että katoavien työpaikkojen tilalle Suomeen syntyy jatkuvasti uusia, yhä korkeamman tuottavuuden työpaikkoja.

Nokiankin irtisanomisuutiset osoittavat, että meidän on yhä määrätietoisemmin kyettävä parantamaan kilpailukykyämme ja luomaan yrityksille kannustimia kasvaa ja työllistää. Ennen kaikkea meidän on tunnustettava, että talouspolitiikka ei ole nollasummapeliä. Meidän on tähdättävä uutta luovaan talouspolitiikkaan, plussummapeliin.

Olennaista on ymmärtää, että satsaus kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen ei ole aina joltakin muulta pois. Otetaan esimerkiksi hallituksen sopima energiaveroleikkuri: metsäjätti UPM on kilpailukykyisemmän verotuksen seurauksena siirtänyt alkuvuoden aikana 150 000 tonnia paperinvalmistusta Keski-Euroopan tehtailtaan Suomeen. Yhtiö laskee, että tehtaat tuottavat vuositasolla 100 miljoonaa euroa lisää vientituloja Suomeen.

Tämä esimerkki kuvaa sitä, että meillä ei ole varaa ideologisoida kasvupolitiikkaa. On epärehellistä ajatella, että yrittäjyyteen kannustaminen on aina joltakin pois. Kun kannustamme yrittämään, kaikki suomalaiset voittavat.

Hallitus on jo kevään kehysriihessä päättänyt useita kasvua ruokkivia verokannustimia. Esimerkiksi t&k-vähennys, pääomasijoittamisen kasvukannustin ja niin sanottujen bisnesenkelien verokannustin lietsovat uutta kasvua ja luovat uusia työpaikkoja.

Tämän lisäksi sekä valtiovarainministeri että elinkeinoministeri tuovat kilpailukykyä ja kasvua tukevia esityksiä jo hallituksen elokuun budjettiriiheen. Hallitus keskittyy puolivälitarkastelussaan ensi talvena nimenomaan kasvun ja työllisyyden vahvistamiseen.

Vuoden loppuun mennessä valmistuu myös Pekka Ala-Pietilän johtaman Suomen ICT-klusteri 2015 -työryhmän työ. Työryhmä valmistelee strategian tieto- ja viestintäteknologiatoimialan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

Vaikeidenkin aikojen edessä Suomi kyllä selviytyy, kunhan tunnustamme tosiasiat ja meillä on rohkeutta uudistua.

Jyrki Katainen

pääministeri, kokoomus

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.