Mainos

Talousrealismia pessimismin tai optimismin sijaan

Yhdysvaltojen finanssikriisi on levinnyt eri puolille maailmaa ja iskenyt myös reaalitalouteen.

Olemme saaneet kuulla huonoja uutisia myös eri puolilta Eurooppaa. Talousuutisissa kerrotaan päivittäin, että hyvin ei mene.

Minua on moitittu siitä, että maalaan liian positiivista kuvaa tulevista talousnäkymistä. Se ei pidä paikkansa. Olen toistuvasti kertonut, että maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin. Olen myös toistuvasti sanonut, että Suomessakin tullaan näkemään rumia lukuja. En pidä näitä kovin optimistisina tai positiivisina lausuntoina. Moittiminen onkin ollut enemmän opposition mielikuvapeliä.

Talouden realiteetit ovat minulla hyvin tiedossa. Valtiovarainministeriö, Suomen Pankki ja Rahoitustarkastus seuraavat aktiivisesti tilannetta, ja pidän itseni informoituna päivittäin.

Olen huomannut, että synkistelemällä tai ryhtymällä talouspoliittiseksi pessimistiksi voi antaa Suomessa itsestään fiksun kuvan. Valtiovarainministerinä olisi kuitenkin yhtä vastuutonta ryhtyä maalailemaan ylioptimistista, saati sitten ylipessimististä kuvaa pelkän arvailun tai tuntuman varassa.

Valtiovarainministerin tuleekin optimismin ja pessimismin sijaan edustaa tiukkaa talousrealismia. Pitää kertoa mitä ja mihin perustuen arvioimme tulevasta kehityksestä, sekä miten se vaikuttaa meihin. Samoin on tärkeää tuntea ja kertoa faktat siitä mitä me tiedämme.

Emme tiedä, miten syvälle maailmantalouden lasku Suomen talouden mukanaan vetää. Mutta siitä voi jokainen suomalainen olla varma, että teemme kaikissa tilanteissa toimenpiteet, joilla turvaamme suomalaisten pärjäämisen. Mitä ikinä se meiltä vaatiikaan.

Talouden tosiasioita

Mitä me sitten tiedämme?

Tosiasia on, että suomalaiset pankit ovat huomattavasti paremmassa kunnossa kuin pankit monissa muissa maissa. Riskiluottoja meillä on vain marginaalisesti ja pankkien toiminta on muutenkin terveemmällä pohjalla. Suomalainen pankkisektori ei ole siten niin altis häiriöille kuin USA:ssa ja joissakin Euroopan maissa.

Siksi hallituksen ei tarvitse touhuta yhtä paljon kuin monessa muussa maassa. Siellä missä touhutaan, pelastellaan pankkeja. Meillä sellaiseen ei ole ollut mitään tarvetta.

Toinen tosiasia on se, että Suomen julkinen talous on Euroalueen vahvin. Ne maat, joissa talouden kasvu on ollut velkavetoista tai menot ovat olleet liian suuria, ovat nyt suurimmissa vaikeuksissa. Niillä mailla ei ole myöskään samanlaista puskuria kuin Suomella ottaa huonompia aikoja vastaan.

Ikävintä on, että köyhimmät ja heikoimmat kansalaiset ovat aina ensimmäisiä kärsijöitä, kun valtiontalouden tasapaino vaarantuu. Kestävä julkinen talous on nimenomaan yhteiskunnan heikoimman etu.

Ne, jotka ovat viime vuosina moittineet hallitusta liian tiukoista kehyksistä ja vaatineet lisämiljardeja pysyviin menoihin, ovat kauniista maalailuistaan huolimatta heikkojen ja köyhien pahimpia vihollisia.

Maailmantalouden kehitykseen emme ole Suomen hallituksessa voineet vaikuttaa. Olemme huolehtineet siitä, että olemme pitäneet oman taloutemme priimakunnossa. Vaikka Suomen talouskasvu hiipuukin muun maailman ja Euroopan kasvun hidastumisen myötä, on Suomella siksi nenä lähimpänä pintaa ja suunta kohti parempaa tulevaisuutta.

Se johtuu siitä, että hyvinä aikoina olemme maksaneet velkaa pois.

Se johtuu siitä, ettemme ole luoneet pysyviä miljardimenoja väliaikaisilla tuloilla. Näistä kahdesta asiasta minua ja hallitusta on täälläkin salissa moitittu kerta toisensa jälkeen vasemmisto-opposition suunnasta. Voin raskaansarjan vanhemman polven talouspoliittista demarivaikuttajaa Seppo Lindblomia mukaillen sanoa, että olisimme aikamoisessa ”lirissä”, jos olisimme vasemmiston vaatimukset miljardiluokan pysyvistä lisämenoista ja valtionvelan lyhentämättä jättämisestä toteuttaneet.

Kolmas tosiasia on se, että mihinkään korjausliikkeisiin budjetin suhteen meillä ei ole tarvetta. Koko hallituskauden finanssipoliittinen ajoitus on aivan alusta saakka viritetty sen ennakkoarvion pohjalle, että kasvu tulee hiipumaan tämän hallituskauden aikana. Menolisäykset ja varsinkin veronalennukset on siten alun perin painotettu oikean finanssipoliittisen ajoituksen saavuttamiseksi vaalikauden loppua kohden.

Voisikin todeta, että maailmantalouden huonojen uutisten lisäännyttyä, budjettimme linja muuttuu entistäkin perustellummaksi.

Kokonaisuudessaan lievästi elvyttävä menojen kasvu, kotitalouksien ostovoimaa parantavat veronalennukset, työllisyyttä edistävä kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä käynnistettävät ennätyssuuret väylähankkeet ovat omiaan juuri sitä, mitä valtiovalta voi juuri nyt tehdä.

Suomalaisten ostovoima kasvaa vauhdilla

Neljäs tosiasia on se, että kotitalouksien ja palkansaajien ostovoiman kehitys on ensi vuonna erinomaista.

Tiedämme palkankorotusten yleislinjan hyvin anteliaaksi. Tiedämme paljonko hallituksen esittämät veronalennukset parantavat suomalaisten ostovoimaa. Tiedämme myös, että kaikki keskeiset ennustelaitokset arvioivat inflaation laskevan ensi vuonna alle kolmeen prosenttiin. Näiden tekijöiden seurauksena suomalaisten kotitalouksien ja palkansaajien ostovoima kasvaa ensi vuonna kolme ja puoli prosenttia, kun kasvu tänä vuonna oli kaksi ja puoli prosenttia.

Ostovoiman kasvu parantaa suomalaisten mahdollisuuksia maksaa aiempaa paremmin jokapäiväisiä menojaan sekä tehdä isompia hankintoja. Lisääntynyt kotimainen kysyntä auttaa pitämään kansallisesti hyvää työllisyyttä ja muuta Eurooppaa parempaa kasvua yllä kun vientimarkkinoista tai maailmantaloudesta ei ole meille vetoapua.

Tänä vuonna maailmalta tulleiden inflaatiotekijöiden ja heikkojen talousuutisten jälkeen haluamme toimillamme parantamaa suomalaisten mahdollisuuksia pärjätä. Näin vahvistamme suomalaisten luottamusta tulevaisuuteen.

Maailmantalouden epävarmuudet ja hitaamman kasvun aika kestää muutamia vuosia. Suomi tulee selviämään hitaamman kasvun ajasta Euroopan kärkimaiden joukossa. Siitä pidämme huolen. On myös varauduttava sen jälkeiseen aikaan. Talouskasvumme laskee pysyvästi matalammalle tasolle kuin mihin olemme tottuneet.

Tämä johtuu siitä, että tehtyjen työtuntien määrä ei enää kasva suurten ikäluokkien eläköityessä ja työvoiman vähentyessä. Jatkossa talouskasvumme on pelkän tuottavuuden kasvun varassa. Meidän on siis opittava rakastamaan tuottavuuden kasvua, sillä hyvinvointimme kasvu on sen varassa.

Pelkkä synkistely ei siksi riitä. On ryhdyttävä toimenpiteisiin. Tosiasioiden tunnustaminen ja toimeen tarttuminen eivät ole vastakkaisia asioita. Minun ja hallituksen tehtävänä on kertoa, mitä teemme, jotta pärjäämme nyt ja menestymme jatkossa, ja ennen kaikkea tehdä kaikkensa sen eteen taivastelun sijaan.

Siksi tarvitsemme mittavia panostuksia sivistykseen ja huippuosaamiseen. Siksi meidän on tehtävä työnteosta ja onnistumisesta kannattavaa.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.