Mainos

Tarvitaan kansallinen yhteisymmärrys

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman mukaan onnistuneen maahanmuuton edellytyksenä on, että maahanmuuttajia koskevista pelisäännöistä vallitsee yhteisymmärrys.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs on käyttänyt painavan puheenvuoron työperäisen maahanmuuton lisäämisestä Suomeen. Hänen mukaansa maahanmuuton lisääminen olisi yksi ratkaisu uhkana olevan työvoimapulan voittamiseksi.

Vähän pidemmällä aikavälillä Fagernäsin esittämä huoli voi hyvinkin olla totta. Lähivuosina eläkkeelle siirtyy yli puoli miljoonaa työntekijää, eikä kaikkien tilalle löydy supistuvista ikäluokista jatkajia. On kuitenkin muistettava, että tällä hetkellä meillä on edelleen yli 200 000 työtöntä. Heidän työllistymisensä pitää edelleen olla yhteiskuntapolitiikkamme ykkösasia. Monen kansalaisenkin mielestä työpaikan saaminen työttömille taitaa olla tänään suurempi huoli kuin mahdollinen työvoimapula.

Fagernäsin esittämä viesti on silti syytä ottaa vakavasti. Tämän päivän päätöksillä on varmistettava, että suomalainen yhteiskunta on valmis ottamaan vastaan entistä suuremman joukon maahanmuuttajia, jotka ovat halukkaita tekemään Suomessa töitä. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että maahanmuuttajista pystytään huolehtimaan taloudellisesti hyvinä aikoina. On katsottava, että yhteiskunta selviää myös silloin, kun on matalasuhdanne eikä työvoimapulasta välttämättä tietoakaan.

Siirtolaisasiat eivät ole niitä kaikkein helpoimpia. Länsi-Euroopassa on monia esimerkkejä maahanmuuttajien kotouttamisen epäonnistumisesta. Ranskassa on puhjennut juuri suuria mellakoita, koska suuri osa nuoresta maahanmuuttajaväestä tuntee joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle. Myös Hollannissa on ollut samansuuntaista liikehdintää. Eivätkä Pohjoismaatkaan ole välttyneet tältä kehitykseltä, sillä Tanskassa ja Norjassa maahanmuutosta on tullut iso poliittinen kysymys.

Onnistuneen maahanmuuton edellytyksenä on, että maahanmuuttajia koskevista pelisäännöistä vallitsee yhteisymmärrys. Tämä koskee etenkin työmarkkinoita. Siellä pitää olla järjestelmä, joka turvaa, että ulkomaalaisilla työntekijöillä on samat työehdot kuin suomalaisilla. Työmarkkinoita ei pidä jakaa A- ja B-luokkiin myöskään kansalaisuuden tai ihon värin perusteella.

Suomessa tilanne työmarkkinoilla on onneksi suhteellisen hyvä. Siitä huolimatta on oltava tarkkana, ettei synny tilanteita, joissa epärehellisesti toimivat yritykset palkkaisivat ulkomaista halpatyövoimaa ja näin syrjäyttäisivät työmarkkinoilta suomalaisyrityksiä ja suomalaisia työntekijöitä. Ruotsissa on jo nähty ulkomaisen halpatyövoiman ja harmaan talouden kasvu etenkin rakennusalalla.

Onnistuneen maahanmuuton ja kotouttamisen toteuttamiseen tarvitaan laaja kansallinen yhteisymmärrys. Tämän aikaansaamisessa työmarkkinajärjestöt ovat avainasemassa. On tärkeää, että Suomessa työmarkkinajärjestöt löytävät nopeasti yhteisymmärryksen, jolla ulkomaalaisille työntekijöille voidaan myös käytännössä taata kunnolliset ja sopimusten mukaiset työehdot. Työehtojen lisäksi on huolehdittava myös muista, esimerkiksi riittävästä suomen kielen opetuksesta, jotta maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuu mahdollisimman hyvin.

Toimivat pelisäännöt ja tehokas valvonta ovat välttämättömiä, jotta onnistumme välttämään ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvän harmaan talouden lisääntymisen. Työmarkkinajärjestöjen kesken saavutettava yhteisymmärrys ulkomaisten työntekijöiden työehdoista helpottaisi myös hallituksen päätöstä työvoiman siirtymäajoista. Tällä hetkellä niin Suomessa kuin useissa muissakin EU-maissa on voimassa kahden vuoden siirtymäajat. Suomessa siirtymäaikojen jatkosta on tarkoitus päättää hallituksessa ensi keväänä.

Eero Heinäluoma, SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.