Mainos

Tiistai toivoa täynnä

Tiistaina hallituksen ja opposition yhteistapaaminen on poikkeuksellisen tärkeä kansakunnan tulevaisuudelle. Hallituksen ja opposition yhteinen sitoutuminen velkaantumisen pysäyttämiseen kertoisi vahvan viestin ulkomaailmalle siitä, että Suomi ottaa talouskurin tosissaan. Tällä olisi vaikutuksensa myös Suomen luottokelpoisuutta koskeviin arvioihin ja se auttaisi pitämään niin julkisen kuin yksityisenkin luototuksen korkokuluja kurissa, arvioi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma

Tiistaina eduskunnassa pidetään poikkeuksellisen tärkeä tapaaminen. Silloin hallitus ja oppositio kokoontuvat ensimmäisen kerran tämän vaalikauden aikana yhteisen pöydän ääreen. Aiheena on taloustilanne ja sen vaatimukset.

Tuon kokouksen pitäisi todellakin onnistua, sillä epäonnistuminen ei vain säilyttäisi nykytilannetta, vaan saattaisi viedä asioitamme huonompaan suuntaan: synnyttää epäuskoa sitoumustemme ajalliseen kestävyyteen.

Kysymys on siitä, mikä on kansakunnan ja sen keskeisten päättäjien suhtautuminen velkaantumisen pysäyttämiseen. Tiistaina eduskuntaan katsotaan siis paitsi Suomessa myös ulkomailla.

Normaalisti politiikasta vastaa istuva hallitus. Nyt tilanne on velkaantumisen kannalta kimurantimpi. Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vuosi ja näyttää ilmeiseltä, ettei velkaantumista saada vuoden ajassa pysähtymään ilman rajuja leikkauksia ja sen tuomia työllisyystappioita. Kysymys onkin yhä enemmän myös siitä mitä tapahtuu vaalien jälkeen, ja silloin katsotaan myös opposition kannanottojen perään.

Valtiosihteeri Hetemän laajapohjainen ekonomistityöryhmä päätyi pari viikkoa sitten suosittelemaan velkaantumisen pysäyttämisen vaatimien lisätoimien jaksottamista useammalle vuodelle. Ryhmän arvio vaadittavien tasapainotoimien suuruudesta oli kolme miljardia. Hetemäen ryhmä esitti, että tästä summasta miljardi voitaisiin tehdä vielä tällä vaalikaudella, jo päätettyjen viiden miljardin euron tasapainotustoimien päälle. Kaksi miljardia jäisi vaalien jälkeiseen aikaan, miljardi kahdelle peräkkäiselle vuodelle. Näin orastavaa talouskasvua ei tapettaisi kertarysäyksellä.

Hetemäen työryhmän toiminta on sukua presidentti Ahtisaaren aikoinaan asettamalle Matti Pekkasen työllisyysryhmälle. Tuon työryhmän tavoite oli Hetemäen tehtäväksiantoa laajempi, ja se päätyi vuonna 1994 suosittelemaan noin 3,7 miljardin nykyeuron, eli 16 miljardin silloisen markan, säästötoimia. Ryhmä tosin esitti, että kaikki nämä lisätoimet tehtäisiin vasta vuoden 1995 eduskuntavaalien jälkeen.

Hetemäen ryhmä teki myös ehdotuksen, että hallitus keskustelisi asioista opposition kanssa ja hakisi yhteistä käsitystä vaadittavista toimista ja niiden ajoituksesta. Pääministeri Katainen toimi neuvon mukaisesti ja teki neuvottelutarjouksen oppositiolle. Neuvotteluesitys taisi tulla opposition tietoon julkisuuden kautta ja hieman puun takaa, mutta molemmat oppisitiopuolueet ovat ottaneet sen vastaan.

Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkan tuore kommentti aiheesta on harvinaisen tarkkanäköinen. Hän viittaa siihen mahdollisuuteen, että nykyinen oppositiopoliitikko voi hyvinkin löytää itsensä seuraavasta hallituksesta. Yhteinen käsitys tasapainotoimien suuruudesta on silloin enemmän kuin hyödyllistä.

Tasapainotoimien tarkoista yksityiskohdista voi olla vaikeaa päästä täyteen yhteisymmärrykseen kaikkien kahdeksan puolueen kesken. Sitä tässä ei taideta tarvitakaan. Yhteinen ymmärrys velkaantumisen pysäyttämisestä ja tasapainotustoimien suuruudesta sekä ajoituksesta olisi arvokasta jo sinänsä. Se olisi kaivattu viesti sijoittajile ja luottoluokittajille siitä, että Suomi ottaa talouskurin tosissaan niin tänään kuin vaalien jälkeenkin.

Yhteisymmärryksen löytymistä voi helpottaa äskettäinen Ilta-Sanomien mielipidetutkimus. Sehän kertoi kansalaisten hyväksynnästä niin kolmen miljardin sopeutustoimille kuin niiden jaksottamisellekin.

Olen ennenkin puhunut kansallisen yhteisymmärryksen ja laajan yhteistyön puolesta tärkeissä asioissa. Jos kunta-asioissa olisi edetty laajan valmistelun pohjalta yli hallitus-oppositiorajan, voisimme olla tänään kuntauudistuksen käytännön toimissa paljon pidemmällä kuin nyt olemme.

Jokaisen, joka haluaa pitää julkisen velan korkokustannukset kurissa ja jokaisen, joka on kiinnostunut osallistumaan seuraavaan hallitukseen kannattaa toimia nyt rakentavalla, yhteisymmärrystä luovalla tavalla.

Poliittiselle keskustelulle on tyypillistä ajautua konkeloon – jännitteiseen tilaan, jossa mitään ei tapahdu. Nyt sellaiseen ei ole varaa.

Rohkenenkin esittää kainon toiveen sen puolesta, että velkaantumisen pysäyttämisestä haetaan yhteinen tavoite. Siinä kukaan ei menetä mitään, mutta voittaja on koko kansakunta.

 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.