Mainos

Tiukasti harmaata taloutta vastaan

Kuluneella viikolla käytiin eduskunnassa välikysymyskeskustelu työllisyyden turvaamisesta Suomessa. Keskustelu keskittyi paljolti harmaan talouden ympärille. Hyvä niin. Harmaa talous on hyvinvointiyhteiskunnan vitsaus, jota vastaan pitää taistella viimeiseen saakka. Harmaa talous vie rehellisten työpaikat sekä verotulot, joilla rahoitetaan päiväkodit, koulut ja terveyskeskukset. Hallitus on myös toiminut tiukasti ja useilla eri toimenpiteillä harmaan talouden kitkemiseksi.

Me poliitikot ja viranomaiset olemme kaikki samalla puolella harmaata taloutta vastaan. Syyttelyn sijaan on parempi keskittyä uusien tehokkaiden toimien etsintään harmaan talouden torjuntaan. Liian usein nimittäin esitetyt keinot ovat sellaisia, jotka osuvat 99-prosenttisesti rehellisiin työllistäviin yrityksiin. Kyllä kasvinviljelyssäkin rikkaruohojen kitkemiseksi on monia helppoja ja tehokkaita keinoja. Harmi vaan, että tehokkaimmat keinot rikkaruohojen kitkemiseksi tappavat myös hyötykasvit. Parhaat toimet harmaassa taloudessakin ovat sellaisia, joilla puututaan tiukasti väärinkäytöksiin, mutta ei rasiteta rehellisten toimijoiden työtä kohtuuttomasti lisääntyvillä vaatimuksilla.

Paras keino torjua harmaata taloutta on lisätä resursseja oikeille viranomaisille. Näin on hallituksen toimesta tehtykin. Uuden harmaan talouden selvityskeskuksen perustamiseksi verohallintoon on käsittelyssä eduskunnassa. Aiempi viranomaisyhteistyöhön perustunut väliaikainen hanke vakinaistetaan. Hallitus on myös suunnannut paljon lisärahaa harmaan talouden torjuntaohjelman toteuttamiseksi.

Suomalaisilla työmarkkinoilla ja erityisesti muualta tulevien työntekijöiden työehtojen kanssa on oltava tarkkana. Suomeen saa tulla töihin, mutta suomalaisilla työehdoilla. Kaksia työmarkkinoita emme suvaitse. Rakennusalalla otetaan käyttöön ensi vuonna käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Se kitkee harmaan talouden toimijoiden mahdollisuuksia. Myös vertailutietojen saatavuutta luottolaitoksista viranomaisille parannetaan. Tämä mahdollistaa verohallinnon suorittaa. vertailutietotarkastuksia myös luottolaitoksissa. Tarkoituksena on verovalvonnan tehostaminen erityisesti kansainväliseen sijoitustoimintaan osalta.

Jotakin suomalaisesta poliittisesta keskustelukulttuurista kertoo se, että rakennusalan käännetty arvonlisävero on ollut taikalääke, jolla lähes kaikkien ongelmien piti ratketa. Ristiriitaiseen tulokseen päätynyt selvitys käännetystä arvonlisäverosta valmistui viime hallituskaudella Eero Heinäluoman ollessa valtiovarainministerinä. Hän ei katsonut kuitenkaan tarpeelliseksi käynnistää asiassa lakivalmistelua. Kiinnostus asiaan heräsi vasta kun SDP siirtyi oppositioon.

Koska lainsäädäntötyötä ei ollut käynnistetty saman tien edellisen hallituksen toimesta, me halusimme ennen omaa ratkaisuamme saada tietoa muun muassa Ruotsista, jossa tämä järjestelmä otettiin joitakin vuosia sitten käyttöön. Koko tämä aika on toisteltu, että käännetty ALV tukkisi harmaan talouden toimintamahdollisuudet rakennusalalla. Nyt kun hallitus tätä esitti ja käännetty arvonlisävero otetaan käyttöön, niin opposition toimesta on alettu vähättelemään sen merkitystä ja toistelemaan, ettei se riitä mihinkään.

Laki tulee voimaan 2011 huhtikuun alusta. Tavoitteena on pienentää aliurakoitsijoiden epärehellisyydestä johtuvaa arvonlisäveromenetystä sekä parantaa rehellisten ja epärehellisten verovelvollisten välistä kilpailutilannetta rakennusalalla. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovellettaessa verovelvollinen on myyjän sijasta ostaja. Pääurakoitsija suorittaa arvonlisäveroa koko rakennustyön arvosta, myös aliurakoitsijan arvonlisäyksen osalta. Käännetyn arvonlisäverojärjestelmän käyttöönoton rakennusalalla arvioidaan lisäävän arvonlisäveron tuottoa 80–120 miljoonaa euroa.

Toimien lista on mittava

Hallituksen mittavat toimet harmaan talouden kitkemiseksi eivät tietenkään jää näihin muutamiin, vaikka merkittäviin järjestelmämuutoksiin. Harmaan talouden toimintaohjelma on käynnistänyt useita viranomaisselvityksiä koskien mm. rakennusalan toimijoiden ilmoitusvelvollisuutta ja ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostamista. Myös tilaajavastuulain tiedot aiotaan saada julkiseen rekisteriin.

Ilmoitusvelvollisuuden tavoitteena on antaa Verohallinnolle myös urakoitsijatietoja ja työmaakohteiden työntekijätietoja. Valtiovarainministeriö valmistelee asiaa yhteistyössä Verohallinnon ja Rakennusteollisuus RT ry:n kanssa.Tavoitteena on järjestelmä, joka ei lisää tarpeettomasti rehellisten toimijoiden hallinnollista taakkaa, minkä epärehellinen toimija voi välttää ilman kiinnijäämisen riskiä. Hyvä vaihtoehto on pakollinen veronumero, joka merkittäisiin rakennustyömailla pakolliseen tunnistekorttiin.

Tavoitteena on tehostaa myös ulkomailta lähettyjen työntekijöiden verovastuuta. EU-oikeuden palvelujen vapaan tarjoamisen periaate rajoittaa mahdollisuuksia asettaa erilaisia velvoitteita ulkomaalaisille yritykselle kuin kotimaisille yrityksille. Suurin virhearvio, joka on johtanut rakennusalan harmaaseen talouteen, oli SAK:n ja SDP:n toimesta ajettu kahden vuoden kielto 2004 uusien jäsenmaiden kansalaisille tulla töihin Suomeen. SAK arvioi että jopa 400 000 virolaista tulvii Suomen työmarkkinoille, jos heille annetaan mahdollisuus. Tämä opetti virolaiset ja muut työntekijät tulemaan tänne ulkomaisten työnantajien alihankintana. Me Suomessa menetimme verotuloja ja työehtojen valvontamahdollisuuksia. Tämä on opettava esimerkki, miten liioittelemalla uhkia voidaan tehdä virhearvioita. Kokoomus vastusti tätä aikoinaan oppositiossa.

Tämän vuoden aikana selvitämme tilaajavastuulain edellyttämien tietojen saamisen julkiseen rekisteriin. Näin tilaajavastuulaissa edellytettävien todistusten tietojen saantia parannettaisiin..

Selvitämme myös voimmeko julkistaa eri yritysten verovelkoja. Vähintäänkin tietojen teknisen luovuttamisen pitäisi olla mahdollista. Tilaajavastuulain rikkojien rangaistuksia on myös korotettu.

Kansainväliset tietojen vaihtoa koskevat sopimukset kuuluvat veronkiertäjien paljastamisen keinoihin.

Tällä vaalikaudella verotietojen vaihtoa koskevia sopimuksia on tehty kymmenittäin. Kokonaisuudessaan sopimuksia on neuvoteltu tai uudistettu 30 maan kanssa tällä vaalikaudella. Suomella on voimassa oleva tuloverosopimus jo 71 eri valtion kanssa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee rakennusalan sekä majoitus- ja ravitsemusalan harmaan talouden torjuntaa kolmikantaisessa työryhmässä. Työryhmän tehtävänä on selvittää mahdollisuudet tehostaa tilaajavastuulain tavoitteiden toteutumista ja arvioida lain uudistamistarpeet. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet torjua ohimyyntiä sekä muuta talousrikollisuutta ja harmaata taloutta majoitus- ja rakennusalalla sekä tehdä tarvittavat ehdotukset.

Oikeusministeriössä on valmistelussa toimenpiteet rikoshyödyn poissaantia ja harmaan talouden vastustamista toteuttavan ulosottotoimen erikoisperinnän laajentamiseksi koko maan alueelle.

Ensi vuoden budjetissa on varauduttu erikoisperinnän laajenemiseen vuonna 2011. Tulliselvitysrikoksia koskeva lainsäädäntö tuli voimaan jo viime vuoden alusta. Syyttäjien määrää talousrikoksiin on tällä hallituskaudella vahvistettu kolmella tapaa. Päätoimisten talousrikossyyttäjien määrää on lisätty 30 prosentilla hallituskauden aikana. Lisärahoituksen osoittaminen syyttäjälaitokselle on taannut puolestaan sen, että talousrikossyyttäjät voivat myös käytännössä työskennellä päätoimisina ja muidenkin kokeneiden syyttäjien työpanosta on voitu kohdentaa talousrikoksiin aiempaa enemmän. Talousrikosten käsittelemistä on tehostettu myös käytännön tasolla. Poliisin ja syyttäjien esitutkintayhteistyötä on lisätty ripeäksi.

Tämä listaus on vain osa toimista, joilla harmaata taloutta on kitketty ja tullaan kitkemään nykyisen hallituksen toimesta. Jotkut kokeneet virkamiehet ovatkin ihmetelleet, että miksi juuri nyt ja tätä hallitusta kohtaan esitetään moitteita. Tämä hallitus kun on tehnyt sekä määrällisesti että laadullisesti erityisen paljon harmaan talouden kitkemiseksi.

Taistelu harmaata taloutta vastaan voitetaan

Hallitus on keskittynyt puheiden sijaan laajoihin ja voimakkaisiin toimiin. On kuitenkin muistettava, että toimet harmaata taloutta vastaan eivät saa kohdistua väärin. Rehellisiä, Suomea rakentavia, työpaikkoja ja hyvinvointia luovia yrittäjiä ei saa rankaista muiden harjoittamasta rikollisesta toiminnasta. Jos harmaan talouden vastaiset toimet hankaloittavat pääosin rehellisten yrittäjien työtä, saamatta kaivattuja tuloksia aikaan, on lopputulos alkuperäistä tilannetta pahempi.

Harkinnan on siis oltava mukana viranomaisten puolelta, jotta keskitytään oikeisiin toimiin. Tarkoitus ei saa nimittäin pyhittää keinoja. Haluamme lopettaa harmaan talouden, emme muuta taloutta. Viranomaisten on oltava työssä ajan hermolla ja työ on pitkäjänteistä. Rikolliset keksivät jatkuvasti uusia keinoja kiertää lainsäädäntöä ja verotusta. Veronkierto on varastamista yhteiskunnan kaikkein köyhimmiltä, pois tulonsiirtojen ja palveluiden rahoituksesta. Sellaista emme hyväksy.

Jyrki Katainen, kokoomuksen puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.