Mainos

Toimiva demokratia tarvitsee taloudelliset edellytykset

Vanhan maailman doktriini kuului: yritysten toiminta perustuu yrittäjyyden vapaudelle, joka toimii käsi kädessä demokraattisen yhteiskunnan kanssa. Tämä oppi oli voimassa pääsääntöisesti ennen globalisaation aikaa.

Ainakin oletimme, että yrittäjyys ja demokratia ovat yhtä. Historia opettaa, että ykseys on ollut monesti vain illuusio.

Globalisaation aikana yritykset ovat olleet pakotettuja hakemaan kasvua kasvavilta markkinoilta. Yritykset luovat kasvavissa talouksissa lisää kasvua. Tämä mahdollistaa yhteiskunnan kehityksen, mutta monesti demokraattiset oikeudet jäävät vahvan talouskasvun alle.

Toinen esimerkki kasvun ja demokratian vaikeasta suhteesta on vaikkapa Espanja. Kasvun puute vie pohjaa koko yhteiskunnan legitimiteetiltä. Työttömyys taittaa yksilöiden ja perheiden menestykseltä selän ja suistaa ihmiset epätoivoon.

Demokratian merkitys jää vähäiseksi, jos demokratian toimimisella ei ole taloudellisia edellytyksiä. Siinä mielessä demokraattisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion olemassaolo edellyttää taloudellista kasvua. Myös poliitikkojen menestys edellyttää kasvua ja sitä kautta jakovaraa. Tyhjästä on paha nyhjäistä.

Demokratiakin on kaiken lisäksi eri puolilla Eurooppaa hyvin erilaista. Pohjoismainen demokratia on tietysti meidän mielestämme sitä oikeaa demokratiaa. Erityisesti suomalaisesta yhteiskunnannasta puuttuu luokkayhteiskunnan malli lähes kokonaan. Monissa muissa Euroopan maissa luokkayhteiskunnan perinne vaikuttaa yhteiskunnan arjessa tänäkin päivänä.

Demokratian pitäisi kai pääsääntöisesti perustua enemmistön kantaan. Viisas demokratia ottaa kuitenkin myös vähemmistön huomioon. Mielenkiintoista on se, että valtaosassa Euroopan unionin jäsenmaista on vähemmistöhallitus. Enemmistöhallituksen muodostaminen on usein mahdotonta. Politiikan pirstaloituminen lisää enemmistöhallitusten muodostamisen vaikeutta.

Demokratian kurjasta tilasta kertoo myös rikollisuus, harmaa talous ja korruptio. Korruption olemassaolo aiheuttaa epätasa-arvoa ihmisten kesken ja murentaa pohjaa yhteiskunnan hyväksyttävyydeltä.

Euroopan unionillakin on ongelmia demokratian kanssa. EU:ssa tehdään ylikansallisia linjauksia, joihin tarvittaisiin kansalaisilta ylikansallinen valtakirja. Euroopan parlamentin vaalien teemojen pitäisikin olla yleiseurooppalaisia ja europarlamentaarikkojen eurooppalaisia - ei kansallisia vaikuttajia.

Mikko Mäenpää, STTK:n puheenjohtaja

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.